kielen asema
Saamelaiskielistä ja niiden huollosta
Samuli Aikio
Useimmat suomalaiset tietävät häpeällisen vähän maamme pohjoisimmasta kielivähemmistöstä saamelaisista ja heidän kielestään tai oikeammin kielistään. Pohjoiskalotin alueella nimittäin puhutaan yhdeksää eri saamelaiskieltä, joiden erot ovat niin suuret, että puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Näistä kielistä ja saamelaiskulttuurista tarvitaan tietoa asiallisen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi. Saamelaiskieliä ja niiden huoltoa esittelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ”Utsjoen-osaston” ainoa työntekijä Samuli Aikio.
Vähemmistökielet
Omaa vai vierasta?
Sari Maamies
Olen ollut runsaan vuoden verran Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin lääketieteen sanastolautakunnan jäsen. Lautakunnan tehtävänä on kehittää …
Erikoisalojen sanat
Onko Suomella varaa suomeen – lääketieteessäkään?
Irma Ollitervo
Yliopistojen tiedekunnissa huolehditaan ainakin periaatteessa opiskelijoiden äidinkielen taitojen kehittämisestä. Liikaa opetusta ja ohjausta ei kuitenkaan ole, ja nykyisestäkin vähästä haluttaisiin monessa tiedekunnassa vielä leikata. Esimerkiksi Oulun yliopistosta valmistuvan lääkärin kykyä kirjoittaa ammattialastaan suomeksi arvioidaan vain kerran, kypsyyskokeessa, joka kirjoitetaan aivan opintojen loppuvaiheessa. Oulun yliopiston kielikeskuksen suomen kielen lehtori Irma Ollitervo on huolissaan siitä, mitä seurauksia tästä on lääketieteen suomen kielelle.
Keskustelua
Nimiä ja ihmisiä
Sari Maamies
Yritykset ja yhteisöt ovat viime vuosina muuttaneet nimiään ahkerasti. Uudet nimet ovat tuskin jättäneet kylmäksi …
Toimitukselta
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen taso on turvattava
Riitta Eronen, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtäviin kuuluu päättää suomen kielen käyttöä koskevista periaatteellisista ja yleisluonteisista suosituksista. Lokakuisessa kokouksessaan suomen kielen lautakunta sai käsiteltäväkseen koko joukon adjektiiveihin liittyviä kysymyksiä, jotka CD-Perussanakirjan toimitus oli valmistellut sanakirjan päivitystyötä varten. Adjektiivien komparaatiokysymyksiin palataan Kielikellon sivuilla myöhemmin, mutta jo nyt on syytä kertoa lautakunnan kanta muutamiin kokouksessa käsiteltyyn kielenhuoltonormiin.
Suomen kielen lautakunta
Irlantilainen oppitunti
Sari Maamies
”Viime vuosina omaa kieltä kohtaan on alettu tuntea uudenlaista kiinnostusta ja arvostusta. Sen julkinen käyttö …
Toimitukselta
Puhelu secretarylle
Sari Maamies
Kielitoimiston neuvontapuhelimessa saa keskustella monenlaisten ihmisten kanssa ja hyvin vaihtelevista aiheista. Parhaimmillaan keskustelut vahvistavat neuvojan …
Toimitukselta
Tarvitaanko kansallista kielipolitiikkaa?
Ulf Teleman, Margareta Westman
Kansallisen kulttuurin ja kielen asemasta ja tulevaisuudesta ei keskustella vain meillä. Ruotsissa kielentutkijat Ulf Teleman ja Margareta Westman ovat osallistuneet keskusteluun ruotsin kielen asemasta ja tietoisen kielipolitiikan tarpeesta laajalla kirjoituksella ”Behöver Sverige en nationell språkpolitik?”, jonka keskeisiä ajatuksia referoidaan seuraavassa.
Kielipolitiikka
Äidinkieli ja elämänhallinta
Tuula Uusi-Hallila
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti Agricolan päivänä 9.4.1997 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkeissä yleisötilaisuuden ”Suomalaisena eurooppalaisessa kieliyhteisössä”. Tilaisuudessa tarkasteltiin suomen kielen asemaa mm. koulutuksen, viestimien, politiikan, hallinnon ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Koulumaailmasta toi terveisiä Suomalaisen yhteiskoulun lehtori Tuula Uusi-Hallila. Hänen viestinsä pysähdyttää: nuorten on joskus helpompi puhua kokemuksistaan englanniksi kuin suomeksi.
Artikkeli
Suomalaisuus ja äidinkieli
Auli Hakulinen
Alustus keskustelutilaisuudessa ”Käännekohta. Suomen suunta – yliopiston puheenvuoro” 9.11.1993.¹
Artikkeli