kielen asema
Kielen asema puntarissa
Sari Maamies
Keskustelu suomen kielen asemasta on käynyt vilkkaana. Muun muassa kielentutkijat ovat jo pitkään varoitelleet siitä, …
Toimitukselta
Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme
näin sanasto syntyi
Matti Räsänen
Kotikieli, äidinkieli, virallinen kieli. Tuttuja ilmauksia, mutta mitä ne tarkoittavat hallinnon kielessä? Muun muassa tätä kysymystä tarkasteltiin sanastoprojektissa, jonka työn tuloksena syntynyt sanasto Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme julkaistiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla joulukuussa 2020.
Sanakirjat ja sanastot
Monikielisyys koulussa
yksikielisestä instituutiosta limittäiskieliseen opetukseen
Heini Lehtonen
Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun asukkaista joka neljäs on niin sanotusti vieraskielinen eli puhuu ensikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tämä tarkoittaa, että kouluikäisistä vähintään joka neljäs puhuu kotona muutakin kuin koulukieltään. Oppilaiden kielitaustan moninaisuus on otettava huomioon myös koulun opetuksessa.
Monikielisyys
Teemme sen itse
Sari Maamies
Noin vuosi sitten, marraskuussa 2018, suomen kielen lautakunta julkaisi kannanoton ”Suomi tarvitsee pikaisesti kansallisen kielipoliittisen …
Toimitukselta
Kolme näkökulmaa kielellisiin oikeuksiin
Matti Räsänen
Suomessa asuvien ihmisten kielelliset oikeudet muodostavat laajan ja monisyisen kokonaisuuden. Niiden pohjan luovat perustuslaki, kielilait ja muu kieleen liittyvä sääntely, mutta oma vaikutuksensa on myös yhteisön kirjoittamattomilla säännöillä.
Kansalliskielet
Suomen kielen aseman turvaaminen tieteen ja korkeimman opetuksen kielenä
Suomen kielen lautakunta lähetti alkukesällä 2010 kirjeen kaikille yliopistopäättäjille. Kirjeellä lautakunta halusi kiinnittää yliopistojen huomiota suomen kielen asemaan kansainvälistyvässä korkeakoululaitoksessa. Seuraava teksti on kirjeen tiivistelmä.
Suomen kielen lautakunta
Suomenmaan kielet
Maamme kirjan asenteita
Marja-Liisa Knuth
Topeliuksen Maamme kirja on yksi Suomen luetuimmista teoksista. Ilmestymisaikanaan se avasi lukijoilleen näköalan monikieliseen ja ‑kulttuuriseen Suomeen.
Tunteet ja asenteet
Suomen kielen tulevaisuus on jokaisen asia
Pirkko Nuolijärvi
Suomen kielen asema on 2000-luvun alussa havahduttu huomaamaan eri näkökulmasta kuin muutama vuosikymmen sitten. On käynyt selväksi, että kielen aseman turvaamiseksi tarvitaan tietoisia toimia. Toimenpide-ehdotuksia esitetään kielipoliittisessa ohjelmassa, joka julkistettiin toukokuun lopulla.
Kielipolitiikka
Kieliteknologia ja suomen kieli
Kimmo Koskenniemi
Kieliteknologialla tarkoitetaan niitä keinoja, joilla tietokone saadaan käsittelemään ihmiskieltä, ymmärtämään sitä ja jopa tuottamaan sitä. Tällainen tekniikka leviää nopeasti ja tulee yhä kiinteämmäksi osaksi arkipäiväämme. Suomen kielen käyttökelpoisuus uusien teknisten sovellusten kielenä säilyy, jos Suomi on mukana kieliteknologian kehityksessä.
Kielipolitiikka
Suomen kielen tulevaisuus
Sari Maamies
Onko suomen kieli rappiolla? Tähän kysymykseen ovat useimmat suomen kielen huoltajat ja tutkijat saaneet vastata …
Toimitukselta