Siirry sisältöön

käännöslainat

Suosikkifestarisi on täällä taas!

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Nykyään näkee teksteissä ilmaustyyppiä ”Tapahtuma X on täällä (taas)”. Merkillistä on, että täällä-sana ei …

Sanonnat ja fraasit

Festivaaliyleisöä sivulta kuvattuna. Kuvassa näkyy kasvoja ja ilmaan nostettuja käsiä, taustalla jonkinlainen kontti, parakki tms.

Kielikukkasia

Tarja Riitta Heinonen

Monet kielikuvat leviävät käännöslainoina eli sanasanaisina käännöksinä kielestä toiseen. Esimerkiksi englanninkielinen ilmaus tongue in cheek …

Sanonnat ja fraasit

Kiinanšakki ja salamurha – virheitä ja jäänteitä

Jaakko Anhava

Ihmisruumiissa on surkastuneita jäänteitä varhaisemmissa kehitysvaiheissa tarpeellisista elimistä, kuten umpilisäke ja häntäluu. Kielessä taas jotkin sanat ovat jäänteitä vanhentuneesta käytännöstä tai käännösvirheestä.

Lainasanat

Standardisoida vai standardoida?

Tuomo Ilomäki

Kielikellon numeron 1/2005 artikkelissa Kritisoida (ks. Lue myös) vai kritikoida pohdittiin kiintoisasti kysymystä, ”miksi toiset …

Keskustelua

Vieraita kieliä sanojen takana

Marjatta Vilkamaa-Viitala

Kansainvälisiin ilmiöihin liittyvät sanat omaksutaan nykyään suomeenkin lähes reaaliajassa, mikä näkyy Kielitoimiston sanakirjasta. Yleisin lainanantajakieli on edelleen englanti, mutta lainoja saadaan muualtakin.

Lainasanat

Sanontojen elämää

Jaakko Anhava

Kieleen tulee kaiken aikaa uusia sanontoja, ja vanhat tutut muuntuvat, halusimme tai emme. Joskus silti sanonnatkin voivat elämässään joutua harhateille, on syynä sitten vaihtelunhalu, mielleyhtymät toisiin sanontoihin tai silkka väärinkäsitys.

Sanonnat ja fraasit

Suomen kieli kylvyssä

Jaakko Anhava

Osaavatko suomalaiset englantia liian vähän vai liian paljon? Onko jo puhuttava erikseen väestöllisistä ja psykologisista vähemmistökielistä? – Jaakko Anhava on käsitellyt englannin vaikutusta suomeen myös Kielikellossa 1/1998 (ks. Lue myös).

Artikkeli

Suomen kieli bittien pyörteissä

Marja Kantonen

Tietotekniikan äidinkieli on englanti, mutta laitteiden käyttäjäkunta koostuu pääosin tavallisista kansalaisista, jotka käyttävät mieluummin omaa äidinkieltään. Sen vuoksi suomenkielisillä ohjelmistoilla on kysyntää ja käyttäjän omaan kulttuuriin sopeutetut ohjelmat ovat kilpailuetu. Tietotekniikan kielen suomentamiseksi tehdäänkin määrätietoista termityötä monella taholla.

Artikkeli

”Oikeutettua” katkeruutta kesken ”ylimenokautta”

Terho Itkonen

”Finnairin henkilöstöryhmät herättivät myönteistä huomiota aikaisemmin tänä vuonna tinkimällä palkankorotuksista, jotta yhtiössä vältyttäisiin irtisanomisilta ja …

Artikkeli