käännöslainat
Kaasuvalotusta vai sumutusta?
Ilona Paajanen
Kysymys Netissä on kirjoiteltu viime aikoina paljon gaslighting-ilmiöstä. Onko sanalle olemassa hyvää suomennosta? Vastaus Englannin …
Uudissanat
Suosikkifestarisi on täällä taas!
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Nykyään näkee teksteissä ilmaustyyppiä ”Tapahtuma X on täällä (taas)”. Merkillistä on, että täällä-sana ei …
Sanonnat ja fraasit
Kielikukkasia
Tarja Riitta Heinonen
Monet kielikuvat leviävät käännöslainoina eli sanasanaisina käännöksinä kielestä toiseen. Esimerkiksi englanninkielinen ilmaus tongue in cheek …
Sanonnat ja fraasit
Kiinanšakki ja salamurha – virheitä ja jäänteitä
Jaakko Anhava
Ihmisruumiissa on surkastuneita jäänteitä varhaisemmissa kehitysvaiheissa tarpeellisista elimistä, kuten umpilisäke ja häntäluu. Kielessä taas jotkin sanat ovat jäänteitä vanhentuneesta käytännöstä tai käännösvirheestä.
Lainasanat
Standardisoida vai standardoida?
Tuomo Ilomäki
Kielikellon numeron 1/2005 artikkelissa Kritisoida (ks. Lue myös) vai kritikoida pohdittiin kiintoisasti kysymystä, ”miksi toiset …
Keskustelua
Vieraita kieliä sanojen takana
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Kansainvälisiin ilmiöihin liittyvät sanat omaksutaan nykyään suomeenkin lähes reaaliajassa, mikä näkyy Kielitoimiston sanakirjasta. Yleisin lainanantajakieli on edelleen englanti, mutta lainoja saadaan muualtakin.
Lainasanat
Sanontojen elämää
Jaakko Anhava
Kieleen tulee kaiken aikaa uusia sanontoja, ja vanhat tutut muuntuvat, halusimme tai emme. Joskus silti sanonnatkin voivat elämässään joutua harhateille, on syynä sitten vaihtelunhalu, mielleyhtymät toisiin sanontoihin tai silkka väärinkäsitys.
Sanonnat ja fraasit
Suomen kieli kylvyssä
Jaakko Anhava
Osaavatko suomalaiset englantia liian vähän vai liian paljon? Onko jo puhuttava erikseen väestöllisistä ja psykologisista vähemmistökielistä? – Jaakko Anhava on käsitellyt englannin vaikutusta suomeen myös Kielikellossa 1/1998 (ks. Lue myös).
Artikkeli
Suomen kieli bittien pyörteissä
Marja Kantonen
Tietotekniikan äidinkieli on englanti, mutta laitteiden käyttäjäkunta koostuu pääosin tavallisista kansalaisista, jotka käyttävät mieluummin omaa äidinkieltään. Sen vuoksi suomenkielisillä ohjelmistoilla on kysyntää ja käyttäjän omaan kulttuuriin sopeutetut ohjelmat ovat kilpailuetu. Tietotekniikan kielen suomentamiseksi tehdäänkin määrätietoista termityötä monella taholla.
Artikkeli
”Oikeutettua” katkeruutta kesken ”ylimenokautta”
Terho Itkonen
”Finnairin henkilöstöryhmät herättivät myönteistä huomiota aikaisemmin tänä vuonna tinkimällä palkankorotuksista, jotta yhtiössä vältyttäisiin irtisanomisilta ja …
Artikkeli