johdokset
Pari vahvaa koprajasta
Riikka Tervonen
Osassa Suomen itämurteita esiintyy johtimella -jas, -jäs muodostettuja substantiiveja, joilla ilmaistaan etenkin kerrallista erää: suupala eli haukkaus on ”haukkajas” ja kelkkaan kerralla mahtuva määrä on ”kelkkajas”.
Murteet ja slangi
Metasoppaa
Silja Pirkola
Suomen kielessä on paljon meta-alkuisia sanoja, joista osa löytyy yleiskielen sanakirjasta, esimerkiksi sana metatieto. Sillä tarkoitetaan …
Uudissanat
Teetänkö kyselyn vai teenkö sen itse?
Marjatta Palander
Teettojohdoksia eli niin sanottuja teettoverbejä voidaan muodostaa johtimilla -tta, -ttä, -utta, -yttä, -tutta, -tyttä. Johdokset …
Taivutus ja johtaminen
Vuosi sanoina: halpuuttamisesta reiluuttamiseen
Riitta Eronen
Kielenkäyttö nousi Suomessa keskustelunaiheeksi heti vuoden 2015 alussa, kun kaupan S-ryhmä käytti markkinoinnissaan uudissanaa halpuuttaa. …
Uudissanat
Twitteritse ja Tampereitse
Sari Maamies
Kysymys: Kirjoitetaanko -itse-loppuiset sanat (kuten meritse, maitse) isolla vai pienellä alkukirjaimella, jos ne on muodostettu …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Keskinen ja keskeinen
Riitta Hyvärinen
Kysymys: Mitä eroa on keskisellä ja keskeisellä? Vastaus: Sanojen kirjoituasu eroaa vain yhdellä kirjaimella, ja …
Kysyttyä
Perussanat, johdokset ja yhdyssanat
Raija Lehtinen
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ”Sanojen talo”, julkaisi kesän 2013 alussa yliopisto-oppikirjaksi tarkoitetun teoksen Suomen sanojen rakenne. …
Julkaisuja
Vielä häiriköstä ja rentun ruususta
Vesa-Matti Peltola
Kielikellossa 1/2013 eräs lukija katsoi, että Irwin Goodman oli keksinyt häirikkö-sanan ennen Matti Viherjuurta. Irwinin …
Keskustelua
Huippuja ja huiputtajia
Vesa Heikkinen
Olin kavereiden kanssa parikymmentä vuotta sitten pilkkireissulla Luirojärvellä. Elettiin toukokuuta, ja hiihtokelit olivat Saariselällä mainiot. …
Merkitys
Käsialoja ja laskoksia
Anna Ryödi
Käsiala voi olla kaunis, epäselvä tai vaikka horjuva, mutta voiko käsialoja olla monta? Suomen murteissa sekin on mahdollista.
Murteet ja slangi
