johdokset
Pari vahvaa koprajasta
Riikka Tervonen
Osassa Suomen itämurteita esiintyy johtimella -jas, -jäs muodostettuja substantiiveja, joilla ilmaistaan etenkin kerrallista erää: suupala eli haukkaus on ”haukkajas” ja kelkkaan kerralla mahtuva määrä on ”kelkkajas”.
Murteet ja slangi
Metasoppaa
Silja Pirkola
Suomen kielessä on paljon meta-alkuisia sanoja, joista osa löytyy yleiskielen sanakirjasta, esimerkiksi sana metatieto. Sillä tarkoitetaan …
Uudissanat
Teetänkö kyselyn vai teenkö sen itse?
Marjatta Palander
Teettojohdoksia eli niin sanottuja teettoverbejä voidaan muodostaa johtimilla -tta, -ttä, -utta, -yttä, -tutta, -tyttä. Johdokset …
Taivutus ja johtaminen
Vuosi sanoina: halpuuttamisesta reiluuttamiseen
Riitta Eronen
Kielenkäyttö nousi Suomessa keskustelunaiheeksi heti vuoden 2015 alussa, kun kaupan S-ryhmä käytti markkinoinnissaan uudissanaa halpuuttaa. …
Uudissanat
Twitteritse ja Tampereitse
Sari Maamies
Kysymys: Kirjoitetaanko -itse-loppuiset sanat (kuten meritse, maitse) isolla vai pienellä alkukirjaimella, jos ne on muodostettu …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Keskinen ja keskeinen
Riitta Hyvärinen
Kysymys: Mitä eroa on keskisellä ja keskeisellä? Vastaus: Sanojen kirjoituasu eroaa vain yhdellä kirjaimella, ja …
Kysyttyä
Perussanat, johdokset ja yhdyssanat
Raija Lehtinen
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ”Sanojen talo”, julkaisi kesän 2013 alussa yliopisto-oppikirjaksi tarkoitetun teoksen Suomen sanojen rakenne. …
Julkaisuja
Huippuja ja huiputtajia
Vesa Heikkinen
Olin kavereiden kanssa parikymmentä vuotta sitten pilkkireissulla Luirojärvellä. Elettiin toukokuuta, ja hiihtokelit olivat Saariselällä mainiot. …
Merkitys
Käsialoja ja laskoksia
Anna Ryödi
Käsiala voi olla kaunis, epäselvä tai vaikka horjuva, mutta voiko käsialoja olla monta? Suomen murteissa sekin on mahdollista.
Murteet ja slangi
Vielä häiriköstä ja rentun ruususta
Vesa-Matti Peltola
Kielikellossa 1/2013 eräs lukija katsoi, että Irwin Goodman oli keksinyt häirikkö-sanan ennen Matti Viherjuurta. Irwinin …
Keskustelua