Siirry sisältöön

infinitiivit

Rengin pitää karkaamahan
nesessiivirakenteen vaihtelua vanhassa kirjasuomessa

Elina Heikkilä

Nykysuomalaisen korvaan verbirakenne pitää tekemän kuulostaa perin juhlavalta ja vanhanaikaiselta. Sen sijaan käytämme mieluummin rakennetta pitää tehdä. Vanhassa kirjasuomessa on ollut vielä kolmaskin vaihtoehto: pitää tekemään.

Vanha kirjakieli

Meni naimisiin erotakseen
yksi- ja kaksitulkintaisia tehdäkseen-rakenteita

Riitta Korhonen

Lauseet ”Menimme teatteriin rentoutuaksemme” ja ”Menimme naimisiin erotaksemme myöhemmin” ovat rakenteeltaan samanlaiset mutta vain ensimmäinen on merkitykseltään yksitulkintainen. – Mikä on siis vikana toisessa?

Verbit

Näin ollen

Merja Karjalainen

Kirjoitetussa kielessä on rakenteita, jotka ovat ominaisia erityisesti asiateksteille. Kirjoittaja saattaa käyttää näitä rakenteita korostaakseen asiansa tärkeyttä tai omaa asiantuntijuuttaan. Yksi tällainen asiateksteissä tavallinen rakenne on sanaliitto näin ollen.

Rakenteet

Asiaa koskien, toimenpiteitä edellyttäen

Annastiina Viertiö

Häntä heiluen, pää keikkuen -tyyppisiin rakenteisiin sisältyvää en-loppuista verbimuotoa kutsutaan toisen infinitiivin instruktiiviksi. Se on …

Verbit

Aletaanko tehdä vai tekemään?

Sari Maamies, Sakari Närvänen

Kysymys: Pyytäisin näkemystänne kieleemme ”pesiytyneestä” ilmaisusta alkaa kirjoittamaan. Onko se liukumassa hyväksyttäväksi ilmaisuksi? Sakari Närvänen …

Kysyttyä

Kolmannen infinitiivin illatiivin nykyisestä poikkeavaa käyttöä 1600- ja 1700-luvun suomessa

Pirkko Forsman Svensson

Kielenkäytön oppaiden infinitiivikatsauksia silmäillessään havaitsee pian, että ennen kaikkea toinen infinitiivi on aiheuttanut pulmia kielenkäyttäjille. …

Artikkeli

”Mahdollisuus käyttää hyväksi”. Kevennystä ja selvennystäkin muutamiin rakenteisiin

Terho Itkonen

Ruotsista käännetyssä sanomalehden yliössä tuli lukijaa vastaan taannoin seuraava lause: 1) Tähdennän mahdollisuutta käyttää hyväksi …

Artikkeli

Infinitiivin objektin muodosta

Osmo Ikola

Objektisäännöt kuuluvat suomen kieliopin hankalimpiin asioihin. Ensinnäkin on ratkaistava, tuleeko objektin olla akkusatiivissa (”kokonaisobjekti”) vai partitiivissa (”osaobjekti”). Toiseksi: jos käytetään yksiköllistä akkusatiiviobjektia, on ratkaistava, valitaanko päätteellinen (genetiivin kaltainen) vai päätteetön (nominatiivin kaltainen) muoto. Jälkimmäiseen ongelmaan esittää kielilautakunnan puheenjohtaja entistä väljempää sääntöä.

Artikkeli