henkilönnimet
Ville Juhani vai Marlo Kornelius, Laura Maria vai Jasna Katriona?
Saara Welin
Sitä mukaa kuin lapset ovat käyneet harvinaisiksi, on lasten nimien valinta tullut heidän vanhemmilleen tavattoman …
Julkaisuja
Etunimet Suomen nimikäytännössä ja lain kourissa
Eeva Maria Närhi
Suomessa tuli 1.11.1991 voimaan nimilaki. Aiemmin meillä oli ollut erikseen sukunimilaki ja etunimilaki vastaavine asetuksineen. Etunimet ovat jokaista lähellä, jokaisen tuntemia. Niitä koskeva laki ja vielä vähemmän lakiin tulleet uudistukset eivät sen sijaan näy olevan riittävästi tiedossa, aina eivät edes siellä, missä nimiviranomaiset tekevät ratkaisuja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi selvittelee seuraavassa, millaisia kysymyksiä kenen tahansa nimenantajan tai nimiasioita ratkovan virkamiehen eteen saattaa tulla.
Henkilönnimet
Islantilaiset nimet
Eva Jansson
Nimistä yleensä Islantilaisen nimi on hänen etunimensä. Varsinaisia sukunimiä on aika harvalla. Sukunimen paikalla käytetään …
Artikkeli
Mikä nimeksi Englannin kuninkaalle?
Jaakko Anhava
Kuten tunnettua, eurooppalaisten kuninkaallisten nimet on ollut tapana suomalaistaa: Ruotsin Kustaa Vaasa (eikä ”Gustaf Wasa”), …
Vieraskieliset nimet
Kenpä Sutta pelkäisi? Sukunimien taivutus
Eeva Maria Närhi
Miten taivutetaan sukunimeä Hohti? Entä nimiä Rautto ja Peitsi? Taivutetaanko niitä lainkaan? Tällaiset kysymykset tulevat …
Henkilönnimet
Miten virolaisia sukunimiä taivutetaan suomen kielessä?
Saara Welin
Nykyisessä tiedonvälityksessä vilahtelevat tuhkatiheään monien virolaisten henkilöiden nimet. Yllättävää kyllä, kieltemme samankaltaisuus ei helpotakaan niiden …
Artikkeli
Soulista ja Dukakisista kirjoittaville ja puhuville
Eeva Maria Närhi
Olympialaisten lähestyessä on aika palauttaa mieleen kielilautakunnan päätös (17.3.86), jonka mukaan Korean tasavallan pääkaupungin nimi …
Vieraskieliset nimet
Mitä vikaa Tshaikovskissa ja Shostakovitshissa?
Pekka Sipilä
Joudun työni vuoksi tavan takaa kirjoittamaan venäläisten säveltäjien nimiä. Ongelmani on, etten voi tehdä sitä …
Artikkeli
Uudellamaalla, Vanhassakaupungissa ja Pitkälläsillalla
Aino Sinisalo
Adjektiivialkuisten paikannimien taivutuksen yleissääntönä on, että nimet taipuvat niin kuin asianomaisella paikkakunnalla paikallinen väestö on tottunut kutakin nimeä taivuttamaan. Sama nimi saattaa eri puolilla Suomea taipua eri tavoin. Vanhastaan nimiä on taivutettu ja taivutetaan yhä siten, että yhdysnimen molemmat osat ovat kongruenssissa eli mukautuneet samaan taivutukseen, esimerkiksi Isossakyrössä, Uudessakaupungissa. Tätä taivutustapaa on syytä edelleen noudattaa, siihenhän suomalainen korvamme on tottunut. Poikkeuksena on kuitenkin muutamia mukautumattomaan taivutukseen eli inkongruenssiin vakiintuneita nimiä, esimerkiksi Kaunissaaressa, Kylmäkoskella. Tällaisia taivutuskysymyksiä käsittelee nimitoimiston tutkija Aino Sinisalo tässä kirjoituksessa.
Taivutus ja johtaminen
Suomenkielisistä sukunimistä uuden nimilain tullessa voimaan
Eeva Maria Närhi
Uusi nimilaki muuttaa vähitellen tähänastista sukunimikäytäntöämme: nimet eivät enää ilman muuta periydy tai siirry tietyssä järjestyksessä toiselle, vaan määrätilanteissa on valittava milloin itselle, milloin lapselle nimi. Nimeä valittaessa on syytä pohtia esimerkiksi nimiehdokkaiden yleisyyttä, tunnettuutta, vierasperäisyyttä, nimen mahdollista esiintymistä myös etunimenä, nimen taivutusta ja oikeinkirjoitusta. Näitä kysymyksiä käsittelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi, joka kuuluu suomen kielen ja nimistöntutkimuksen edustajana oikeusministeriön alaiseen nimilautakuntaan.
Henkilönnimet