etymologia
Mistä tulee poliisin vasikka?
Kaisa Häkkinen
Ensimmäisellä elinvuodellaan olevaa nautaa tai hirvieläimen poikasta merkitsevä vasikka on johdos vanhasta iranilaisperäisestä lainasanasta vasa, …
Kysyttyä
Rakkaiden lintujen monet nimet
Kirsti Aapala
Mihin perustuvat lintujen nimitykset? Miksi toisilla linnuilla on useita nimiä mutta toisilla vain yksi? Lintujen nimitysten aarreaitta on Kaisa Häkkisen hiljattain ilmestynyt laaja teos Linnun nimi; murteellisten nimitysten kirjon näkee suomen murteiden sana-arkistosta. Sanaston tutkija Kirsti Aapala tarkastelee seuraavassa joitakin lintunimistön luonteenomaisia piirteitä.
Kasvi- ja eläinlajien nimitykset
Mikä on roti?
Anna Sipilä
Puhekielessä kuulee sanottavan, että ”joku roti” pitää olla. Mikä onkaan tämä roti, jota vaaditaan milloin …
Kysyttyä
Omenasta on moneksi
Kirsti Aapala
Hedelmistämme tutuin, omena, on saanut aikanaan lainata nimeään myös perunalle. Mutta mitä ovatkaan lemmenomenat, ja millaisia tarinoita omenaan ja sen nimeen liittyy?
Sanojen taustaa
Itsensä hukkaamisesta itsemurhaan
Taru Kolehmainen
Millaisin sanoin suomen kielessä on puhuttu ja puhutaan kuolemasta, jonka ihminen on itse itselleen aiheuttanut? Mikä on itsemurha-sanan historia?
Sanojen taustaa
Sisilisko
Kirsti Aapala
Sisilisko-nimelle on eri kielissä monia erilaisia äänteellisiä muunnoksia. Myös suomen kielen murteissa ja vanhassa kirjallisuudessa sisiliskoa tarkoittavasta sanasta on käytetty kymmeniä eri variantteja.
Sanojen taustaa
Pirssi
Harri Haatanen, Leena Sarvas
Kysymys: Mistä juontaa taksia tarkoittava sana pirssi? Asiaa on ihmetelty oikein porukalla, selvyyteen ei ole …
Kysyttyä
Suomi, Ruotsi ja Venäjä – oma ja naapurin nimi
Kirsti Aapala
Sanojen alkuperän tutkijat, etymologit, ovat vuosisatoja etsineet vastausta siihen, miksi kutsumme maatamme Suomeksi. Myös läheisten naapurimaidemme nimitykset kiinnostavat, sillä ne kertovat lähekkäin eläneiden kansojen yhteisestä menneisyydestä.
Sanojen taustaa
Kielen vuosituhannet
Ulla-Maija Kulonen
Mitä tuhat vuotta merkitsee kielen elämässä? Millaisia olivat tuhannen vuoden takaiset uudissanat, millaisessa kielimaisemassa Suomessa elettiin ajanlaskun alussa? Tutkija voi kulkea kielen kintereillä aina kuuden tuhannen vuoden taakse. Tuhannen vuoden takainen kuva on ehkä hahmotettavissa, mutta mitä kauemmas mennään, sitä hämärämmäksi käyvät ääriviivat. Hämmästyttävän tarkkoja yksityiskohtia voidaan kuitenkin erottaa. Kielen, ihmisen ja hänen kulttuurinsa muutos ja kehitys kiertyvät yhteen.
Sanojen taustaa
Estonian haveri
Taru Kolehmainen
Estonia-laivan kauhunyöstä ei ollut ehtinyt kulua montakaan tuntia, ennen kuin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielineuvopuhelimeen soitettiin …
Artikkeli