etymologia
Miksi automobiilista ei tullut hyrysysyä?
Kalevi Koukkunen
Autoa merkitsevien sanojen synty- ja kehitysvaiheet ovat olleet monipolvisia. Loppujen lopuksi oli hyvä, että suomalainen kieliyhteisö ei vakiinnuttanut uuden kulkuneuvon nimeksi hyrysysyä.
Sanojen taustaa
Kuka keksi sisäolennon?
Riitta Hyvärinen, Petri Lauerma
Kysymys: Ovatko sisäolento, ulkotulento ja muut sijamuotojen suomenkieliset nimet Elias Lönnrotin keksimiä? Vastaus: Ulkotulennolla ja …
Kysyttyä
Suomalainen paikannimikirja
Heikki Hurtta
Paikannimet ovat kielenkäyttäjiä suuresti kiinnostava aihe, ja niistä onkin kirjoitettu paljon vallankin nimistönhuollon näkökulmasta. Esimerkiksi …
Julkaisuja
Gákti ja kaftaani – pohjoisen ja etelän kohtaaminen
Kirsti Aapala
Maaliskuinen marianpäivä on eloisaa aikaa Enontekiön Hetassa, kun parhaimpiinsa pukeutuneet saamelaiset kokoontuvat pitkienkin matkojen takaa …
Sanojen taustaa
Siili ja kullero – Viron tuomisiako?
Kirsti Aapala
”Vuoden 1916 kesäkuun 16 päivän aamuna tehtiin kauhea löytö eräässä Vladimirinkadun [nykyisen Kalevankadun] varrella olevassa …
Sanojen taustaa
Vielä kirkkoherrasta
Timo Alanen, Taru Kolehmainen
Taru Kolehmainen on Kielikellossa 4/2006 (Korjaus kirkkoherraan) korjannut Jaakko Anhavan aiemmin (3/2006: Kiinanšakki ja salamurha …
Kysyttyä
Varrella Nokianvirran
Elina Wihuri
Etenkin Suomen rajojen ulkopuolella on ihmetelty, onko yhtiön nimi Nokia jotakin vierasta kieltä, esimerkiksi japania. …
Kysyttyä
Körpäkän jäljillä
Kirsti Aapala
Kielitoimistosta on kysytty, mitä tarkoittaa Suomea matkatessa vastaan tullut ruokasana körpäkkä. Onko se uusi vai …
Kysyttyä
Mikä on roti?
Anna Sipilä
Puhekielessä kuulee sanottavan, että ”joku roti” pitää olla. Mikä onkaan tämä roti, jota vaaditaan milloin …
Kysyttyä
Omenasta on moneksi
Kirsti Aapala
Hedelmistämme tutuin, omena, on saanut aikanaan lainata nimeään myös perunalle. Mutta mitä ovatkaan lemmenomenat, ja millaisia tarinoita omenaan ja sen nimeen liittyy?
Sanojen taustaa