etymologia
Täyttyvä kroissantti
Tuija Vertainen
Croissant-sana on esiintynyt ranskan kielessä jo 1100-luvulla, mutta leivonnaisen nimitykseksi se vakiintui 1800-luvun mittaan. Kroissantin historiaan liittyvät niin kuun vaiheet kuin wieniläisleipomokin.
Sanojen taustaa
Hirvonen, Härkönen, Kokko ja moni muu
Petra Saarnisto
Suomalaisessa sukunimistössä vilahtelee erilaisia eläimiä, ja eläinten nimitykset lienevätkin vanhimpia omaperäisiä henkilönnimiämme. Suhtautuminen eläinaiheisiin sukunimiin on vaihdellut: toisinaan niistä on luovuttu, toisinaan taas otettu uudissukunimiksi.
Henkilönnimet
Floora ja fauna
roomalaista mytologiaa
Klaas Ruppel
Jonkin alueen kasvi- ja eläinlajistoon voi viitata myös sanoilla floora ja fauna. Mistä tällaiset sanat ovat peräisin?
Sanojen taustaa
Kukkivat paikannimet
Tiina Manni-Lindqvist
Kanervakylät sijaitsevat kangasmailla ja Kulleripellon kosteassa maassa kasvaa kulleroita. Millaisia ovat kasvin nimen sisältävät paikannimet ja mitä nimet kertovat kohteistaan? Nimen tausta ei aina ole se, miltä se pinnalta katsoen näyttää.
Paikannimet
Palsameista anopinkieliin
huonekasvien nimien kertomaa
Kirsti Aapala
Monien huonekasvien nimet ovat lainatavaraa, ja nimeämisperiaatteena on käytetty niin paikannimiä, historiallisia henkilöitä kuin vaikkapa kasvin ulkonäköä tai kasvutapaakin. Kasvien suomenkielinen nimistö vakiintui 1900-luvun mittaan.
Sanojen taustaa
Pitska ja pitsku
Anna Ryödi
Kysymys Eräässä lehdessä julkaistussa ”Evakko–suomi-sanakirjassa” tulitikkua merkitsevän pitska-sanan monikkomuodoksi on annettu sana pitskut. Pitska on …
Sanojen taustaa
Miksi Heikkisessä on -nen ja Mattilassa -la?
Petra Saarnisto
Kysymys Mitä tarkoittavat johtimet -nen ja -la sukunimissä? Vastaus Johtimella -nen on suomen kielessä useita …
Henkilönnimet
Luovia ratkaisuja
Sari Maamies
Toisinaan kielentutkimuskin lähestyy salapoliisin työtä. Tutkijoita kiehtova kysymys on esimerkiksi se, mitä teki raamatunkäännöskomitea, jonka …
Toimitukselta
Vitsi, vitsi, puujalkavitsi!
Kalevi Koukkunen
Kirjoittaja arvelee, että suomen kielen etymologinen tutkimus harppaa aimo askeleen, kun hän paljastaa käsityksensä puujalkavitsi-sanan alkuperästä. Hän on myös selvittänyt sanan esiintymistä kaksikielisissä sanakirjoissa, joten artikkeli on samalla kunnianosoitus uuraille leksikografeille.
Sanojen taustaa
Stadin slangin monikielinen tausta
Ulla-Maija Forsberg
Monille on tuttua, että Stadin slangissa on runsaasti lainoja ruotsista ja venäjästä. Slangisanojen lähteitä pitää kuitenkin etsiä paljon laajemmalta alalta, myös murteista ja jopa salakielistä. Sanastossa näkyvätkin niin historian vaiheet, ihmisten välinen kanssakäyminen kuin kielenkäyttäjien loputon kekseliäisyys.
Murteet ja slangi
