erisnimet
Käytännön ohjeita alkukirjaimen valintaan
Riitta Eronen, Raija Moilanen
Tämän numeron kirjoituksissa on käsitelty alkukirjaimen valintaan liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista. Tässä esitetään vielä aivan tiiviisti tärkeimpiä perusohjeita ja esimerkkejä. Lehden lopussa on lisäksi hakemisto, jossa on viittauksia paitsi asiakokonaisuuksiin myös yksittäisiin nimiin ja muihin sanoihin.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Käännösnimien alkukirjainongelmia
Aino Piehl
Kansainvälistä yhteistyötä tehdään yhä enemmän, joten alkuaan vieraskielisten lautakuntien, sopimusten, ohjelmien ja monenlaisten yhteistyöelinten nimiä joudutaan suomentamaan tämän tästä. Eri kielten kirjoituskäytännöt poikkeavat toisistaan huomattavasti, ja lisäksi omienkin nimien kirjoittamisessa on horjuvuutta.
Hallinnon nimet
Erisnimen ja yleisnimen rajankäyntiä
Pirjo Mikkonen
On helppo sanoa, että suomen kielessä on selkeä ja yksinkertainen oikeinkirjoitussääntö: erisnimet kirjoitetaan isolla ja yleisnimet pienellä alkukirjaimella. Vaikeampi on sanoa, missä kulkee erisnimen ja yleisnimen raja.
Artikkeli
Voiko sanoja omistaa?
Salli Kankaanpää
Kielitoimistolta pyydetään usein lausuntoja siitä, onko jokin sana yleiskielen sana vai sopisiko se tuotenimeksi tai yrityksen nimeksi. Saako sanan vallata erisnimeksi yksityiseen käyttöön niin kuin kultasuonen?
Artikkeli
Oikeinkirjoitusohjeita ruoasta kirjoittaville
Riitta Eronen, Sari Maamies
Isolla vai pienellä Ruoka-alan sanat kirjoitetaan isolla tai pienellä alkukirjaimella samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Erikoisia erisnimiä ja erisnimiä yleisnimissä
Eeva Maria Närhi
Iso alkukirjain on erisnimen merkki. Päänvaivaa ja erehdyksiä tuntuu tulevan varmoillekin kirjoittajille, kun kyseessä on …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Päivien nimet
Eeva Maria Närhi
”Jos sammakonpoika Erkkinä elää, niin ruis Jaakkona helää.”
Artikkeli
Iso alkukirjain Jumalaa ja Jeesusta tarkoittavissa sanoissa
Taru Kolehmainen
Hengellisessä kirjakielessä on perinteisesti käytetty isoa alkukirjainta paljon runsaammin kuin muissa tekstilajeissa, hartauskirjallisuudessa ehkä vielä enemmän kuin kirkollisissa kirjoissa. Sitä näkee etenkin Jumalaa ja Jeesusta tarkoittavissa sanoissa: synonyymien lisäksi myös muissa heitä kuvailevissa sanoissa. Tämän kirjoitustavan aiheuttamasta horjunnasta ja kielenkäytölle tuottamista vaikeuksista kirjoittaa kielitoimiston tutkija Taru Kolehmainen, joka on pohtinut ongelmaa toimiessaan äsken uudistetun virsikirjan toimituskunnassa.
Artikkeli
Paikannimityyppi Ruonan Sydänmaa
Ritva Korhonen
Useimmat paikannimet sisältävät määritteen ja paikan lajia ilmaisevan perusosan, ja ne kirjoitetaan yhtäjaksoisiksi yhdysnimiksi (Haukijärvi, Haukijärvenoja). Paikannimen jälkiosa voi kuitenkin olla myös erisnimi, ja se on tarpeen ilmaista nimen kirjoitusasussa. Usein määrite voidaan liittää erisnimeen yhdysmerkkiä käyttäen ja säilyttää siten nimikokonaisuus hajottamattomana (Keski-Haukijärvi), mutta genetiivimääritteisiin nimiin yhdysmerkki ei käy (Haukisen Haukijärvi). Tämäntyyppisiä nimiä käsittelee kirjoituksessaan nimitoimiston tutkija Ritva Korhonen.
Artikkeli
Julkisten rakennusten nimet
Saara Welin
Julkisten rakennusten nimiä joutuvat tiheästi käyttämään mm. päivälehtien uutis- ja artikkelitoimittajat. Myös tietoteosten kaupunkien esittelyissä ja matkailuoppaissa, erityisesti niiden kuvateksteissä ja nimiluetteloissa rakennusten nimet ovat keskeistä ainesta. Verrattuna suomen erisnimien oikeinkirjoitusohjeiden ja -käytännön yleiseen selkeyteen ja vakiintuneisuuteen on rakennusten nimien kirjoittaminen silmiinpistävän kirjavaa ja horjuvaa.
Artikkeli