erikoisalojen kielet
Ravitseminen ja ravitsemus
Irma Nissinen
Ravitsemis ja ravitsemus -sanat näyttävät yhdyssanojen alkuosina alituiseen sekaantuvan toisiinsa. Ravitsemusliikkeelle lähetellään kirjeitä ravitsemisliikkeen sijasta, …
Artikkeli
Erikoiskielen tekstistä
Elisa Stenvall
Erikoiskieltä, varsinkin erikoiskielen tekstiä on käsitelty melko vähän ruotsalaisessa kielitieteellisessä kirjallisuudessa. Tätä puutetta korjaa Britt-Louise …
Julkaisuja
Kriisitilanteen tiedotuksen kieliongelmat
Esko Koivusalo
Kun Tšernobylin kaupungissa Neuvostoliitossa sattui 26.4.1986 ydinvoimalaonnettomuus, ydinsaastetta kulkeutui laajalle alueelle ja laskeutui mm. Suomeen. …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Ei mallista ole malliksi
Esko Koivusalo
Jos taiteilija maalaa kuvan ihmisestä, eikö tuo ihminen ole malli; ihmisestä tehtyä kuvaa emme sano …
Artikkeli
Diagnoosien kieli. Missä yhteyksissä potilaat ja maallikot törmäävät diagnoosiin?
Veli Matti Huittinen
Lääketiede 87 -päivillä pohdittiin 8. tammikuuta, voisiko diagnoosin kirjoittaa selvällä suomen kielellä. Samalla tarkasteltiin suomen kielen asemaa kansainvälistyvässä ja teknistyvässä lääketieteessä. Dosentti Veli Matti Huittinen otti selkeän kannan: potilaan ja maallikon kannalta diagnoosi on voitava paitsi kirjoittaa myös selostaa selvällä suomen kielellä.
Erikoisalojen sanat
Sairauksien nimet suomeksi
Esko Koivusalo
Tämän vuoden lääkäripäivillä pohdittiin 8. tammikuuta yhden aamupäivän verran kysymystä, tulisiko diagnoosit eli taudinmääritykset kirjoittaa …
Erikoisalojen sanat
Uudet virret – uusi kieli
Taru Kolehmainen
Suomen kirkkokansa saa tulevana adventtina virallisesti käteensä uuden virsikirjan, jonka lasketaan olevan kuudes varsinainen virsikirja. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia olivat virsikirjan kielellisen uudistamisen tavoitteet ja miten niiden toteuttamisessa onnistuttiin. Kielitoimiston tutkija Taru Kolehmainen oli mukana virsikirjauudistuksen viime vaiheessa, virsikirjan toimituskunnassa, jonka tehtävänä oli virsikirjan ns. tekninen viimeistely ja painokuntoon saattaminen.
Artikkeli
Termitkö pahasta?
Henrik Grönqvist
Kielikellon numerossa 3/1987 on Pirjo Rantalaisen mielenkiintoinen kirjoitus ”Oikeakielisyysohjeilla ei opi kirjoittajaksi ”. Siinä hän …
Keskustelua
Äidinkielenopetuksesta sekä termeistä ja ”termeistä”
Pirjo Rantalainen
Kiitokset vastineista. Muutama pikku toteamus aiheesta lienee vielä paikallaan. Jos äidinkielenopettajat tuskailevat alkeellisten oikeakielisyysvirheiden kanssa, …
Artikkeli
”teknikantti”
Ammattikasvatushallitus oli tiedustellut sopivaa nimitystä ammattikoulun kone- ja metallitekniikan peruslinjan suorittaneille. Ammattikasvatushallitus oli ehdottanut nimeä …
Suomen kielen lautakunta