englanti
Alma mater, yliopisto ja University. Akateeminen maailma kielivalintojen edessä
Pirjo Hiidenmaa
Tanska, Ruotsi ja Viro ovat laatineet kieliohjelmat, joilla ne pyrkivät vahvistamaan omien kieltensä asemaa. Norjassa tällainen ohjelma on tekeillä. Suomessa on laadittu suomenruotsia koskeva toimintaohjelma; myös suomen kielen kehittämisohjelmaa suunnitellaan. Kielen asemaa tarkastellaan kaikkialla Euroopassa, ei vain ”pienissä” maissa ja ”pienten” kielten asemaa. – Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitykseen.
Kielipolitiikka
Innokki ihareissa
Viime vuonna Elias Lönnrotin juhlavuoden kunniaksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Äidinkielen opettajain liitto, Opetushallitus ja Kotimaisten …
Uudissanat
Etsimme Sinua, Development Manager
Marianne Laaksonen
Mainosten, lehtitekstien ja työpaikkailmoitusten sekakielisyys puhuttaa niin maallikoita kuin kielenkäytön ammattilaisiakin. Keskusteluissa suomen kieli nähdään usein yksistään hyvänä ja oikeanlaisena ja englannin kieli huonona ja vääränlaisena kielenkäyttönä. Pitäisi kuitenkin pohtia myös sitä, minkälaista englantia käytetään, missä ja miksi.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Alkukirjain meillä ja muualla
Jaakko Anhava
Ison ja pienen alkukirjaimen valinnassa vaikeuksia aiheuttavat sekä englannin kielen suomesta poikkeava käytäntö että vanhat kotoperäiset ongelmat.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Saarivaltakunnan nimi
Sirkka Paikkala
Kysymys Britteinsaarilla olevan kuningaskunnan yleiseen julkiseen käyttöön sopivasta nimestä on askarruttanut pitkään monia toimittajia, kääntäjiä, …
Paikannimet
Keskustelua saarivaltakunnan nimestä
Paavo Anttila, Risto K. Lindholm
Sirkka Paikkalan kirjoitukseen Saarivaltakunnan nimi (Kielikello 3/96) on tullut muutamia kommentteja lukijoilta. Julkaisemme tässä niistä kaksi.
Keskustelua