Siirry sisältöön

astevaihtelu

Pari perusasiaa nimien taivuttamisesta

Ulla Onkamo

Suomen kielessä erisnimet taipuvat sijamuodoissa kuten yleissanatkin. Niinpä matkustamme Tampereelle, syömme lounasta Mikon kanssa, luemme …

Taivutus ja johtaminen

Mentiin lauttalla Riittan kanssa

Heikki Hurtta

Kysymys: Joskus voi kuulla sentapaista etunimien taivutusta kuin ”Riittan” tai ”Sirkkan”. Mistä tällainen taivutus johtuu? …

Kysyttyä

Jälempänä vai jäljempänä

Sari Maamies

Kysyttyä: Lakitekstissä käytetään tekstin myöhempiin kohtiin viitattaessa sanaa jäljempänä. Eikö oikea muoto olisi kuitenkin jälempänä? …

Kysyttyä

Nyki, Nykki ja Mekka

Minna Salonen

New Yorkin kaupungista käytetään suomen puhekielessä nimiä Nyki ja Nykki, jotka on mukailtu suomeen New …

Kysyttyä

Nyt hivotaan jo ennätystä

Sari Maamies

Kysymys: Lehdessä oli otsikko ”Helsingissä hivotaan viikonloppuna kongressiennätystä”. Mikä muoto on hivotaan? Vastaus: Muoto hivotaan …

Kysyttyä

Pilvin vai Pilven – etunimien ja appellatiivien ristivetoa

Pirjo Mikkonen

Tämän vuosituhannen luonteeseen kuuluu toisaalta etsiä lapsille mitä oudoimpia vierasnimiä, toisaalta palata vanhoihin omankielisiin nimiin. Lapsilleen nimiä harkitsevien vanhempien isovanhemmat ja jopa isoisovanhemmat saavat nyt pieniä kaimoja. Kun nimeen sisältyy selvästi suomen kielen appellatiivi, törmätään tuon tuosta taivutusongelmiin.

Artikkeli

Tartosta Riikaan ja Riiasta Tarttoon

Sari Maamies

Kahden kaupungin nimen taivutus kyselyttää usein. Tartto sijaitsee Virossa ja Riika Latviassa, ja läheisistä suhteistamme …

Kysyttyä

Taivutusmuotoja ikkunassa

Riitta Eronen

Perinteisissä sanakirjoissa suomen sanojen taivutus osoitetaan taivutustyyppitaulukoiden ja niiden mallisanojen avulla. Koska suomen kielen taivutus …

Artikkeli

viive

Anneli Räikkälä

Perussanakirjan toimitus oli pohtinut, miten sanan viive taivutus olisi kuvattava sanakirjassa. Toimitus oli pitänyt parhaana …

Suomen kielen lautakunta

Mahotonta ahistusta

Paavo Pulkkinen

Jörn Donner päivitteli taannoin Helsingin Sanomissa (28.12.1993), että monet suomalaiset ovat ruvenneet hylkimään puhuessaan d:tä, …

Artikkeli