Kysyttyä: Lakitekstissä käytetään tekstin myöhempiin kohtiin viitattaessa sanaa jäljempänä. Eikö oikea muoto olisi kuitenkin jälempänä?
Vastaus: Muoto jäljempänä perustuu sanaan jälki, joka nyky-yleiskielessä taipuu
j:llisenä eli jäljen, jäljessä, samoin jäljempänä. Vanhoissa lakiteksteissä ja vanhassa kaunokirjallisuudessa esiintyy sellaisia muotoja kuin jälempänä, jälellä, jälelle, jälestä. Näin esimerkiksi Juhani Aho: Automobiilikin tuolloin tällöin pärähtää ja pörähtää jättäen vain hajunsa jälelle (Salaperäiset säyneet. Lohilastuja ja kalakaskuja, 1921). Nykykielessäkin näitä muotoja käytetään epämuodollisissa teksteissä (esim. verkkoteksteissä) ja puheessa. Ilman j:tä kirjoitettu jälen, jälempänä jne. on suomen itämurteiden mukainen muoto. Yleiskieleen on kuitenkin vakiinnutettu ja vakiintunut j:llinen (länsimurteinen) taivutustapa jäljen, jäljempänä. Sitä siis käytetään nykyisin myös lakiteksteissä.