asenteet
Sukupuoli käännöksessä
Liisa Laakso-Tammisto
Suomen puhuja ei jaa maailmaa ympärillään maskuliiniseen ja feminiiniseen. Auringolla ja kuulla ei ole sukupuolta. Kääntäjän työssä kielten erilainen tapa ilmaista sukupuolta tuottaa joskus ylimääräistä päänvaivaa.
Kääntäminen ja tulkkaus
Äijyys ajan kuvastimessa
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Vanha tuttu äijä-sana on valloittanut nykykielen. Eri-ikäisten aineistojen perusteella äijästä on erotettavissa kirjo miehekkäitä ominaisuuksia. …
Merkitys
Ylämummo värähtelee
Jenni Viinikka
Epätasa-arvoiset asenteet näkyvät kielen kehityksessä, jossa joidenkin feminiinisten sanojen merkitys muuttuu väheksyväksi. Parhaillaan erityisen suosittu on sana mummo. Meneillään on varsinainen kielellinen mummobuumi, jossa kiteytyy niin sukupuoleen kuin ikäänkin kohdistuvia asenteita.
Merkitys
Naissukuista kielenkäytön historiaa
Taru Kolehmainen
Miten on käynyt neidin, emännän, naisompelijan ja postinhoitajattaren? Mies-sanan neutraalistamiseen kiinnitettiin huomiota jo runsas sata …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Aloite seksistisen kielen karsimiseksi
Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan 14.5.2007 Mila Engelbergin ja Kaisa Karppisen aloitetta, jossa he pyytävät …
Suomen kielen lautakunta
Itäsuomalaisten ja stadilaisten murrekäsityksiä
Marjatta Palander
Suomalaisilla on asuinpaikasta riippumatta paljolti samanlaisia mielikuvia eri alueilla puhuttavista murteista. Tämä käy ilmi 1990-lopulla …
Murteet ja slangi
Päivän sanat
Riitta Eronen
Tänä Agricolan juhlavuonna suomen kieli on ollut näkyvästi esillä tiedotusvälineissä. Esimerkiksi Ylen Sanakirja-ohjelmassa julkisuuden henkilöt …
Toimitukselta
Kuulutko ”meihin”?
Tuure Hurme
Ihminen puhuu meistä joka päivä. Me-puhe luo yhteenkuuluvaisuutta, mutta siihen voi kietoutua myös monitulkintaisuutta ja vallankäyttöä.
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Kielenhuoltoasenteissa eroja
Jaana Leinonen
Kielikellossa 3/2006 kerrottiin, että kielenhuollon maisema on muuttunut eikä kieltä ja kielenhuoltoa voi enää tarkastella samoista lähtökohdista kuin ennen. Miten kielenkäyttäjät suhtautuvat muutokseen? Millaisia ovat heidän asenteensa kielenhuoltoa kohtaan?
Tunteet ja asenteet
Potilas kadoksissa
Pauliina Peltokorpi
Potilas-sanaa on totuttu käyttämään sairaasta. Potilas tarkoittaa myös henkilöä, joka on lääkärin- tai sairaalahoidossa. Yhä useammin terveydenhuollon piirissä puhutaan kuitenkin asiakkaista. Mihin potilaat ovat vastaanotoilta kadonneet?
Sananvalinta