ajanilmaukset
Vuosikymmenen, -sadan ja -tuhannen ilmaiseminen
Anneli Räikkälä
Vuosikymmenen, -sadan ja -tuhannen vaihtuminen tuntuu myös kielenkäytössä. Yksi kysymys on, miten kutsutaan ensimmäisiä ja …
Suomen kielen lautakunta
Lähiajat ovat edessäpäin¹
Esko Koivusalo
Eräs valistunut kielenkäyttäjä kehotti muistuttamaan, että ilmaukset lähipäivinä ja lähiaikoina tarkoittavat aina tulevaa aikaa. Samasta …
Merkitys
Ajanjaksot ja määräpäivät
Raija Lehtinen
Monissa laeissa ja asetuksissa ilmaistaan erilaisia kesto- ja voimassaoloaikoja. Vuosilomalaissa esimerkiksi sanotaan, että lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina. Koirien kiinnipidosta laki sanoo: ”Huhtikuun 1 ja elokuun 31 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaan luettuina, älköön koiran annettako olla ulkona kytkemättömänä – –.” Metsästyslaissa luvataan, että metsoa, teertä, riekkoa ja eräitä muita lintuja saa metsästää syyskuun 10. päivän alusta joulukuun loppuun. – Näissä tapauksissa ajanjaksot on ilmaistu päiviä lukuun ottamatta sanoin (ei numeroin ja merkein) ja jaksojen alkamis- ja päättymisajat on täsmennetty erityisillä lausekuvioilla. Jokapäiväisemmissä kirjoituksissa käytämme lyhyempiä ajanjaksojen ja määräpäivien merkintätapoja, mutta yksiselitteisiä niidenkin tulee olla.
Artikkeli
lähiaika
Viime aikoina sana lähiaikoina on näkynyt seuraavanlaisessa käytössä: Sanaa lähiaikoina pitäisi käyttää vain tarkoittamaan tulevan …
Merkitys
Nasevuutta ajanilmauksiin
Terho Itkonen
Viime vuoden Kielikellossa oli puheena eräs kieltä näivettävä tyylisuuntaus: puhekielen lyhyiden partikkelien korvautuminen laveilla kirjallissävyisillä …
Merkitys
Terveisiä kaukaa kantasuomesta – onnea uudeksi vuodeksi
Terho Itkonen
Suomen paikallissijojen järjestelmässä vallitsee erikoinen ja hyvin ilmaisukykyinen symmetria. Ajatellaan vaikka sisäisen tulo-, olo- ja …
Artikkeli