Suomen kielen lautakunnan toimikausi 2018–2021

Suomen kielen lautakunta toimii suomen kielen huollon ja nimistönhuollon asiantuntijaelimenä. Se päättää kielenkäyttöä koskevista yleisluonteisista tai periaatteellisista suosituksista ja ottaa kantaa kielipoliittisiin kysymyksiin. Lautakunta toimii Kotimaisten kielten keskuksen yhteydessä.

Päättyneellä toimikaudella 1.6.2018–31.5.2021 suomen kielen lautakunnan teemana oli yhteinen ymmärrettävä kieli. Teeman keskeisenä pyrkimyksenä oli korostaa kieliyhteisölle yhteisen, omaksi koetun ja ymmärrettävän kielimuodon, yleiskielen, merkitystä yhteiskunnan toiminnan perustana. Huomiota haluttiin kiinnittää yleiskielen hyvään hallintaan, selkeään käyttöön ja käyttöalan turvaamiseen.

Kielen arkea

Suomen kielen lautakunta kokoontuu tavallisesti kolme neljä kertaa vuodessa. Kokouksissa muun muassa keskustellaan erilaisista normitettua yleiskieltä koskevista seikoista ja tehdään niitä koskevia linjauksia. Käsiteltävät asiat voivat liittyä vaikkapa kielioppiin, oikeinkirjoitukseen, sanastoon tai nimistöön.

Lautakunta jatkoi jo edellisellä toimikaudella Kielitoimiston sanakirjan toimituksen aloitteesta alkanutta keskustelua ns. hattukirjainten (š ja ž) käytöstä uusissa, sanakirjaan lisättävissä hakusanoissa. Lautakunta muotoili sanakirjan toimitustyötä varten linjauksen, jossa otetaan huomioon lainasanan lähtökieli.

Keskusteluun päätyi myös Swazimaan nimenmuutos omakieliseen asuun Eswatini ja siihen liittyvä ison alkukirjaimen käyttö: omakielinen käytäntö edellyttäisi muotoa eSwatini, joka kuitenkin on suomen oikeinkirjoitukselle vieras. Nimistönhuollon suosituksen mukaan maan nimi on suomeksi edelleen Swazimaa, jonka rinnalla voi käyttää asua Eswatini; pitkä nimi on Eswatinin kuningaskunta.

Niin ikään keskusteltiin useista Kielitoimiston sanakirjan esiin nostamista kysymyksistä, kuten siitä, tulisiko sanakirjan taivutustaulukoissa käyttää verbin nominaalimuodoista Ison suomen kieliopin vakiinnuttamaa vai sitä vanhempaa, järjestyslukuihin perustuvaa terminologiaa: 1. infinitiivi, akt. 2. partisiippi (vanha tapa) vai A-infinitiivi, NUT-partisiippi (uusi tapa).

Lautakunta myös kommentoi valmisteilla olleita, syksyllä 2021 käyttöön tulevia lukion opetussuunnitelman perusteita.

Lautakunta muutti jonkin verran aiempaa suositustaan puolueiden käyttönimistä. Muutos johtui tapauksista, joissa helppokäyttöisen ja helposti tunnistettavan käyttönimen muodostaminen puolueen virallisesta nimestä on nimen rakenteen vuoksi ongelmallista, kuten nimissä Liike Nyt, Tasapainon puolesta – IPU. Lautakunta lausui samalla toiveenaan, että tällä tavoin hankalia nimiä vältettäisiin uusia puolueita nimettäessä.

Kannanotto kansalliskielten aseman puolesta

Ehdottomasti näkyvin aikaansaannos lautakunnan kolmivuotiskaudella oli lokakuussa 2018 annettu kannanotto, jonka otsikko on ”Suomi tarvitsee pikaisesti kansallisen kielipoliittisen ohjelman”. Lautakunta ilmaisi sillä huolensa kansalliskieliin, suomeen ja ruotsiin, kohdistuvasta vakavasta uhkasta. Lautakunta esitti painokkaan toivomuksen, että kansallisen kielipoliittisen ohjelman laatiminen aloitettaisiin pikaisesti ja että siinä otettaisiin kantaa seuraaviin huolenaiheisiin:

• kansalliskielten käyttöalan kaventuminen
• yhteiskunnan toimintaa vaikeuttava yleiskielen hallinnan heikkeneminen
• suomalaisen kieliyhteisön jäseneksi pääsyn kynnys
• vähemmistökielten ja maahan tulleiden oman äidinkielen opetus.

Media tarttui kannanottoon hanakasti, ja se sai osakseen paljon positiivista huomiota. Onnistuneen ajoituksen myötä kannanoton keskeisin sisältö päätyi mediahuomion ja eduskuntavaalikeskustelujen kautta hallitusohjelmaan, johon kirjattiin kansalliskielistrategian uudistaminen ja kielipoliittisen ohjelman laatiminen.

Lautakunta on osallistunut monin tavoin valmisteilla olevan kansalliskielistrategian taustatyöhön yhteistyössä eri tahojen kanssa. Yksi lautakunnan kokouksista jopa järjestettiin oikeusministeriön tiloissa nimenomaan tämän yhteistyön merkeissä.

Kannanotto ja sitä seurannut monipuolinen jälkityö leimasi voimakkaasti lautakunnan työtä koko kolmivuotiskauden ajan. Työn painopiste onkin siirtynyt – tosin kenties vain väliaikaisesti – konkreettisista normituskysymyksistä kohti kielipolitiikkaa ja kielellistä edunvalvontatyötä. Kansalliskielistrategian ja vähemmistökieliä koskevan kielipoliittisen ohjelman valmistelutyö etenee valtakunnan tasolla.

Suomen kielen tulevaisuus – ratkaisuja

Suomen kielen lautakunta on ottanut melkeinpä tavakseen järjestää kunkin toimikauden aikana ainakin yhden yleisölle tarkoitetun seminaarin tai keskustelutilaisuuden. Edellisellä toimikaudella tällainen seminaari, ”Kielen ilo”, järjestettiin yhteistyössä Kotimaisten kielten keskuksen muiden kielilautakuntien kanssa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kautensa päätteeksi nyt väistyvä lautakunta järjesti – koronaviruspandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi suoratoistoyhteyden välityksellä – ”Suomen kielen tulevaisuus – ratkaisuja” -etäseminaarin toukokuussa 2021.

Seminaarissa esiteltiin lautakuntaa ja sen toimintaa sekä kansalliskielistrategiatyön edistymistä ja käytettiin puheenvuoroja kolmesta teemasta, jotka kytkeytyivät yhtäältä lautakunnan kolmivuotiskauden toimintasuunnitelman teemoihin ja toisaalta edellä mainitussa kannanotossa esiin nostettuihin huolenaiheisiin. Teemat olivat suomen kielen käyttöalan tukeminen, yleiskielen hallinnan parantaminen ja suomen kieleen kotoutuminen.

Uudet tuulet

Kun kolmivuotiskausi päättyy, lautakunnan kokoonpano uudistuu. Pääsääntöisesti lautakunnan jäsenenä voi olla kaksi kolmivuotiskautta. Suomen kielen lautakunnan seuraava kolmivuotiskausi on 1.6.2021–31.5.2024. Lautakunnan jäsenmääräksi on säädetty 4–8, ja jäseniä on jo pitkään ollut nimenomaan kahdeksan. Nyt jäsenistä vaihtuu yli puolet. Jatkavia jäseniä ovat äidinkielenopettaja ja Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen, valtioneuvoston kanslian kielipalvelujen tukiyksikön päällikkö Kaisa Kuhmonen sekä Kotuksen edustaja kielenhuolto-osaston johtaja Salli Kankaanpää. Lautakunnan sihteerinä toimii myös jatkossa Sari Maamies.

Lue lisää