Siirry sisältöön

kielipolitiikka

Viihdyttävä kirja englannin vaikutuksesta suomeen

Matti Räsänen

Teoksessa pyritään vastaamaan siihen, miksi englannin kielen käyttö herättää ärtymystä. Miten kielestä käydystä keskustelusta voisi saada otteen?

Julkaisuja

Kadulla kyltti, jossa teksti "Lounas ma–pe 10:30–14:00" sekä "Shrimp-skagen Salad, Truffle Champignon Mushroom Pasta, Fennel Orange Risotto, Vegan Bibimbap, Fried Chicken x Sweetpotato purée".

Ruotsin kieltä tarvitaan työelämässä

Anne-Maria Kuosa, Anne-Maj Åberg

Suomenkielisissä kouluissa opiskellaan ruotsia, ja ruotsin kielelle on tarvetta myös työelämässä. Sen käyttöön työpaikoilla liittyy kuitenkin erilaisia käsityksiä, mielipiteitä ja olosuhteita. Millaisia ne ovat?

Kieli ja työelämä

Turun oikeustalon piha, jossa kyltit kahdella kielellä: Turun oikeustalo, Varsinais-Suomen käräjäoikeus, Turun hallinto-oikeus, Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Syyttäjälaitos, Länsi-Suomen syyttäjäalue. Åbo rättscenter, Egentliga Finlands tingsrätt, Åbo förvaltningsdomstol, Utsökningsverket i Egentliga Finland, Åklagarmyndigheten, Västra Finlands åklagardistrikt.

Kielen ja nationalismin suhteista

Matti Räsänen

Mikko Autereen ja Riikka Länsisalmen toimittama teos käsittelee nationalismin ilmentymiä kieliyhteisöissä eri puolilla maailmaa.

Julkaisuja

Keskustakirjasto Oodin ikkunoista heijastuva Eduskuntatalo.

Karjalan kieli ja karjalankieliset Suomessa 2020-luvun puolivälissä

Lotta Jalava, Outi Tánczos

Karjalan kieli on yksi Suomen kotoperäisistä kielistä. Keitä karjalankieliset ovat, ja missä tilanteissa kieltä nykyisin käytetään Suomessa? Tätä on selvitetty kyselytutkimuksella vuonna 2010 ja uudelleen vuonna 2024. Tulosten vertailu osoittaa, että karjalankielisten motivaatio kielen käyttämiseen on vahvistunut ja asenneilmapiiri on myönteinen. Tästä tilanteesta on hyvä lähteä toteuttamaan uutta karjalan kielen elvytysohjelmaa.

Vähemmistökielet

Itä-Suomen yliopiston kahvila, jossa on kyltti "Agoran koufeičuppuine".

Mitä kveenille kuuluu?
Vähemmistökielen elvytys Norjassa

Antti Saloranta, Leena Maria Heikkola

Suomen kielelle läheisellä kveenillä on Norjassa virallinen vähemmistökielen asema. Kieli on uhanalainen, mutta viime vuosikymmeninä sitä on alettu aktiivisesti elvyttää.

Vähemmistökielet

Tiekyltti, jossa lukee norjaksi Brenna, pohjoissaameksi Breannjá ja kveeniksi Prännä. Taustalla pohjoisnorjalaista maisemaa.

Kohti kielellistä osallisuutta

Ulla Tiililä

Kokemus yhteiskunnallisesta osallisuudesta on monen tekijän summa, jossa kielellä on suuri merkitys. Ajankohtainen teos tarkastelee osallisuutta ja sen riskitekijöitä monesta näkökulmasta ja monitieteisesti.

Julkaisuja

Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus -kirjan kansi.

Kielipolitiikkaa vähemmistökielille

Lotta Jalava

Kielipoliittisella ohjelmalla pyritään vahvistamaan Suomen vähemmistökieliä.

Vähemmistökielet

Lapsi pitelee inarinsaamenkielistä Pikku prinssi -kirjaa (Uccâ priinsâš). Kuva on otettu viistosti lapsen takaa.

Kielenhuoltoa eri tavoin ja eri tarpeisiin

Sari Maamies

Suomen ensimmäisenä kielenhuoltajana voisi pitää Mikael Agricolaa, joka suuntasi lähes tuntemattomaan maastoon alkaessaan kirjoittaa suomen …

Toimitukselta

Kielen asema puntarissa

Sari Maamies

Keskustelu suomen kielen asemasta on käynyt vilkkaana. Muun muassa kielentutkijat ovat jo pitkään varoitelleet siitä, …

Toimitukselta

Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa

Bianca Ortiz Holmberg

Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.

Vähemmistökielet

Kirsi Kohtala-Ghane ja Tuuli Uljas kannustavat kielenkantajia käyttämään suomea. Kuva: Kristoffer Henrysson.