Siirry sisältöön

kielipolitiikka

Kielisota Unkarissa

Petteri Laihonen

Unkarilaiset kielenhuoltajat ja kielentutkijat ovat ajautuneet kiistaan uudesta kielilaista. Vastakkain ovat jyrkkälinjaiset kielenhuoltajat ja kielenkäytön ohjailua tiukasti vastustavat modernit kielentutkijat. Kielenhuolto – sen määritelmä, kohde, toimijat ja käytäntö – riippuu kulloisestakin ajankohdasta, sen arvoista ja ihanteista. Tämän lisäksi kielenhuolto on erilaista eri kulttuureissa ja maissa sekä suhtautuminen siihen vaihtelee samoin.

Muut kielet

Kielenhuollon uudet haasteet

Harri Mantila

Nykyinen Suomen kielen lautakunta aloitti toimikautensa kesäkuussa 2000. Toimintansa jäntevöittämiseksi lautakunta laati toimintasuunnitelman, jossa listataan …

Kielenhuollon periaatteet ja historia

Kieli on mietinnön arvoinen

Sari Maamies

Kielen käyttöala, käyttöalan kaventuminen ja kielen asema ovat ilmauksia, jotka ovat alkaneet viime vuosina toistua …

Toimitukselta

Kielilautakuntien ensimmäinen yhteinen kokous

Taru Kolehmainen

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tutkii ja huoltaa viittä kieltä: suomea, ruotsia, saamea, Suomen romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Näillä kaikilla kielillä on myös oma kielilautakuntansa. Lautakunnat olivat vuoden 2000 lopussa ensi kertaa yhdessä koolla. Tapaamisesta kertoo kokouksessa kirjurina toiminut Taru Kolehmainen, joka on suomen kielen lautakunnan sihteeri.

Suomen kielen lautakunta

Irlantilainen oppitunti

Sari Maamies

”Viime vuosina omaa kieltä kohtaan on alettu tuntea uudenlaista kiinnostusta ja arvostusta. Sen julkinen käyttö …

Toimitukselta

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tutkitaan ja huolletaan suomea, ruotsia, saamea, romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Tavoitteeksi on asetettu laajentaa toimintaa kielipoliittisten kysymysten suuntaan, jotta laajasti ymmärrettäisiin oman kielen ja hyvien kielenkäyttötaitojen merkitys yhteiskunnan toiminnalle ja yksilölle. Kielipoliittisen ohjelman avulla pyritään mm. avaamaan näköaloja ja herättämään keskustelua näistä aiheista.

Kielipolitiikka

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen taso on turvattava

Riitta Eronen, Sari Maamies

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtäviin kuuluu päättää suomen kielen käyttöä koskevista periaatteellisista ja yleisluonteisista suosituksista. Lokakuisessa kokouksessaan suomen kielen lautakunta sai käsiteltäväkseen koko joukon adjektiiveihin liittyviä kysymyksiä, jotka CD-Perussanakirjan toimitus oli valmistellut sanakirjan päivitystyötä varten. Adjektiivien komparaatiokysymyksiin palataan Kielikellon sivuilla myöhemmin, mutta jo nyt on syytä kertoa lautakunnan kanta muutamiin kokouksessa käsiteltyyn kielenhuoltonormiin.

Suomen kielen lautakunta

Äidinkieli vai valtionkieli, kulutushyödyke vai suojelukohde? Kielipoliittisen ohjelman vastaanotosta

Harri Mantila

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus julkaisi kielipoliittisen ohjelman huhtikuussa 1998. Sen tarkoituksena on ollut herättää kieliyhteisön jäsenet keskustelemaan kielestä, niin yksittäisistä ilmiöistä kuin periaatteistakin. Oulun yliopiston suomen kielen professori Harri Mantila tarkastelee tässä kirjoituksessa, millaista keskustelua aiheesta on virinnyt lehdistössä. Miten ohjelma on otettu vastaan ja millaisia aiheita on nostettu esille?

Kielipolitiikka

Nimiä ja ihmisiä

Sari Maamies

Yritykset ja yhteisöt ovat viime vuosina muuttaneet nimiään ahkerasti. Uudet nimet ovat tuskin jättäneet kylmäksi …

Toimitukselta

Onko Suomella varaa suomeen – lääketieteessäkään?

Irma Ollitervo

Yliopistojen tiedekunnissa huolehditaan ainakin periaatteessa opiskelijoiden äidinkielen taitojen kehittämisestä. Liikaa opetusta ja ohjausta ei kuitenkaan ole, ja nykyisestäkin vähästä haluttaisiin monessa tiedekunnassa vielä leikata. Esimerkiksi Oulun yliopistosta valmistuvan lääkärin kykyä kirjoittaa ammattialastaan suomeksi arvioidaan vain kerran, kypsyyskokeessa, joka kirjoitetaan aivan opintojen loppuvaiheessa. Oulun yliopiston kielikeskuksen suomen kielen lehtori Irma Ollitervo on huolissaan siitä, mitä seurauksia tästä on lääketieteen suomen kielelle.

Keskustelua