Suomen kieleen on vakiintunut joukko ns. pari- eli kaksoiskonjunktioita. Ne ovat luonteeltaan kopulatiivisia eli rinnasteisia (sekä–että, ei–eikä), disjunktiivisia eli erottavia (joko–tai) tai adversatiivisia eli vastakohtaa tai rajoitusta ilmaisevia (ei ainoastaan – vaan myös, milloin–milloin, osaksi–osaksi, vuoroin–vuoroin jne.). Osa niistä on hyvinkin vanhoja, osa vakiintui vasta satakunta vuotta sitten. 1800-luvulla oli käytössä vielä useita sellaisiakin parikonjunktioita, joita nykyinen suomen kieli ei tunne.

Sekä–että

Konjunktiot sekä–että ja ei–eikä kuuluvat parikonjunktiojoukon vanhimpiin. Ne ovat sillä lailla toisiaan täydentäviä, että edellistä käytetään vain myöntölauseessa, jälkimmäistä vain kieltolauseessa. Tavallisista ja-lauseista ne eroavat siinä, että kopulatiiviset parikonjunktiot korostavat niitä seuraavia rinnasteisia lauseenosia erikseen. Silloin kun lauseenosia ei ole tarkoitus tällä tavoin korostaa, on parempi käyttää tavallista ja-lausetta:

Ei: ”Sekä Viro että Latvia ja Liettua olivat ennen neuvostotasavaltoja.”

Par.: Viro, Latvia ja Liettua olivat ennen neuvostotasavaltoja.

Vielä oudommalta sekä–että-rakenne kuulostaa, jos sitä käytetään synonyymisia sanoja yhdistämässä:

Ei: Nämä ovat aiheuttaneet Venäjälle sekä surua että murhetta.

Par.: Nämä ovat aiheuttaneet Venäjälle surua ja murhetta.

Sekä–että-konjunktiota voi kyllä käyttää moniosaisessakin rinnastuksessa, jos lueteltavista muodostuu ja-sanalla yhdistettäviä pareja:

Hän on tunnettu sekä poliitikkona että loistavana puhujana ja kynänkäyttäjänä.

Kori täyttyi sekä kantarelleista että voi- ja herkkutateista.

Sekä–että-parikonjunktio ei siis kuulu kieltolauseeseen, joten seuraavissa tapauksissa tulisi käyttää kieltolauseen ei–eikä-parikonjunktiota:

Ei: ”Sekä äideissä että lapsissa ei ole havaittu mitään normaalista terveydestä poikkeavia merkkejä, sanoi Ukrainan terveysministeri Anatoli Romanenko.”

Par.: Ei äideissä eikä lapsissa ole havaittu mitään – –.

Ei: ”Sekä kilpailun järjestäjät että televisioyhtiö eivät halunneet ilmoittaa kiekon heittäneen kilpailijan nimeä.”

Virke kannattaa rakentaa kokonaan uudelleen:

Kiekon heittäneen kilpailijan nimeä eivät kilpailun järjestäjät eikä televisioyhtiö(kään) halunneet ilmoittaa – –.

Vielä yksinkertaisempaa olisi muuttaa virke myönteiseksi:

Sekä kilpailun järjestäjät että televisioyhtiö kieltäytyivät ilmoittamasta kiekon heittäneen kilpailijan nimeä.

Pelkkä että-sanan käyttäminen vastaavassa tehtävässä on kyllä aikoinaan ollut kirjakielessäkin mahdollista ja ainakin jossain määrin se on kansanomaistakin, mutta hyvään yleiskieleen tämäntapainen käyttö ei enää kuulu:

Ei: ”Laittaisin silloin sellaista ruokaa, joka maistuisi Pekalle että itselleni.”

Par.: Laittaisin silloin sellaista ruokaa, joka maistuisi sekä Pekalle että itselleni.

Ei–eikä

Eniten virheitä tehdään ei–eikä-tyyppisissä kieltolauseissa. Syystä tai toisesta rakenteen ensimmäinen osa ei jätetään usein pois. Kielteisyyttä ei voi kuitenkaan jättää pelkästään eikä-konjunktion varaan, vaan edellä on oltava myös kieltosana ei. Sana eikä vastaa ja-sanaa kielteisessä lauseessa; sen voi ajatella koostuvan osista ja + ei.

Ei: ”Puhekielessä eikä aina kirjoitetussakaan näin selvää rajaa kuitenkaan ole.”

Par.: Puhekielessä ei kuitenkaan ole näin selvää rajaa eikä aina kirjoitetussakaan.

Ei: ”Uskonnosta eikä historiasta kuitenkaan tiedetä mitään.”

Par.: Ei uskonnosta eikä historiasta kuitenkaan tiedetä mitään.

Lause on kuitenkin kankea, ja siksi onkin luontevinta käyttää toisentyyppistä rakennetta:

Uskonnosta ja historiasta ei kuitenkaan tiedetä mitään.

Tai: Uskonnosta enempää kuin historiastakaan ei kuitenkaan tiedetä mitään.

Ei: ”(Seminaarin piti alkaa kello 9.30.) Kuvernööri eikä uskonnollinen neuvostokaan eivät olleet paikalla.”

Par.: Ei kuvernööri eikä uskonnollinen neuvostokaan ollut paikalla.

Tai: Paikalla ei ollut kuvernööriä eikä uskonnollista neuvostoakaan.

Ei: ”Syyrian, Marokon eikä Egyptinkään armeijoilla ole juuri sotilaallista merkitystä.”

Par.: Ei Syyrian, Marokon eikä Egyptinkään armeijoilla ole juuri sotilaallista merkitystä.

Tai: Syyrian, Marokon ja Egyptin armeijoilla ei juuri ole sotilaallista merkitystä.

Ei: ”Hän itse eikä kukaan hänen perheensä jäsenistä ole tupakoinut koskaan.”

Par.: Ei hän itse eikä kukaan hänen perheensä jäsenistä ole tupakoinut koskaan.

Tai: Hän ei itse ole tupakoinut koskaan eikä myöskään kukaan hänen perheensä jäsenistä.

Seuraavan romaaniesimerkin heikkoutena on kieltoverbin väärä sijainti:

Ei: ”Yksikään sanasi, ei ainoakaan ajattelemasi ajatus muuta maailmaa hitusen vertaa.”

Par.: Yksikään sanasi, ainoakaan ajattelemasi ajatus ei muuta maailmaa – –.

Tai: Ei yksikään sanasi ei(kä) ainoakaan ajattelemasi ajatus muuta maailmaa – –.

Verbin taipuminen

Konjunktio sekä–että katsotaan rinnastuskonjunktioksi. Kun sen avulla rinnastetaan kaksi subjektia, verbi taipuu niiden vaatimalla tavalla, aivan kuten ja-sanaakin käytettäessä.

Sekä Matti että Maija sairastuivat vesirokkoon (vrt. Matti ja Maija sairastuivat).

Sekä me että kadun toisella puolella asuva perhe valitimme metelistä.

Kielteisissä lauseissa kieltosanat ei ja eikä taipuvat subjektin persoonan ja luvun mukaan. Etenkin monikon kolmannessa persoonassa kieltosanan taivutus tuntuu unohtuvan helposti.

Tulosta eivät usko asiakkaat eivätkä kilpailijat.

Valmentajaa ei tyydyttänyt joukkueen torjunta eivätkä aloitussyötöt.

Emme me eivätkä hekään olleet ennen nähneet moista.

Kotivakuutusosan perusteella emme voi maksaa korvausta rikkoutuneesta markiisista emmekä taloyhtiön rakenteille aiheutuneista vahingoista.