Sanastokeskus TSK on monille Kielikellon lukijoille tuttu yhteistyökumppani ja yleisönpalvelija. TSK:n uutena johtajana aloitti vuoden 2008 alusta kauppatieteiden maisteri Thomas Baltscheffsky.

Mikä on suhteesi sanastotyöhön, eli miksi sinusta tuli TSK:n johtaja?

Olen toiminut työurani aikana lähes aina kielellisten haasteiden parissa, teollisuudessa, palvelualalla ja kansainvälisesti. Ymmärrän ja arvostan sanastotyötä ja olen tullut kehittämään toimintaa edelleen.

Miksi sanastotyö on tärkeää?

Kielen tärkeys on kiistaton, ja sanastotyö on kielelle eräänlaista kehitys- ja ylläpitotoimintaa, jota ilman viestintä jää puutteelliseksi.

Perinteisesti TSK on ollut mukana kehittämässä teknisen alan erikoiskieltä. Nykyisin palvelemme lähes kaikkia, sillä eri alojen huima kehitysvauhti synnyttää jatkuvasti uusia kielellisiä haasteita, ensin eri tiedehaarojen erikoisasiantuntijoille ja vähitellen myös tavallisille kuluttajille. Sanastotyön avulla pystymme selvittämään ja määrittelemään käsitteitä niin, että kieli pysyy ajan muuttuessa täsmällisenä välineenä. Sanastotyön avulla kielenkäyttö vakiintuu ja väärinymmärrysten todennäköisyys viestinnässä vähenee.

Keitä Sanastokeskus TSK palvelee? Millaisia palveluita tarjoatte?

Sanastokeskus TSK on yhdistys ja palvelee yleishyödylliseltä pohjalta kaikkia kansalaisia. Ylläpidämme ja levitämme sanastotyön asiantuntemusta esimerkiksi vapaasti käytettävien verkkosivujemme (www.tsk.fi) ja julkisen termipankkimme TEPAn avulla. Termipankissamme käy noin tuhat käyttäjää päivässä. Palvelemme sekä organisaatioita että yksityishenkilöitä kuten kääntäjiä ja dokumentoinnista vastaavia.

Eri organisaatiot tarvitsevat sanastotyön tuomaa sisäistä järjestystä, jonka varassa organisaatiot toimivat, kun ihmiset ja tietojärjestelmät kommunikoivat keskenään. Erikoistermien ymmärrystä tarvitaan myös arkielämässä, esimerkiksi tietotekniikka-, tele-, pankki-, terveys- ja muiden palvelujen hyödyntämisessä.

Julkaisemme sanastotyötä esittelevää Terminfo-lehteä ja ylläpidämme termipalvelua myös puhelimitse. Osallistumme kansainvälisesti mm. sanastotyön standardoimiseen.
Käytännössä tarjoamme esimerkiksi terminologista asiantuntemusta sanastoprojekteissa tai räätälöityjä projekteja, termipankkipalvelua ja koulutusta. Hyödynnämme tähän työhön kehitettyjä standardoituja ja tehokkaita menetelmiä.

Millaisia taitoja sanastotyössä tarvitaan?

Sanastotyö ei ole kovin ihmeellistä mutta vaatii hyvää kielitajua ja -taitoa sekä kykyä perehtyä erilaisiin erikoisaloihin. Taito toimia yhdessä asiantuntijaryhmien kanssa on tärkeää, samoin tietotekniikan hallinta, sillä tehokas työnteko edellyttää tietojenkäsittelyä, järjestelmällisyyttä ja laatutietoisuutta. Sanastotyötä aloitettaessa kannattaa tutustua terminologisen sanastotyön periaatteisiin ja suunnitella tehtävän rajaus, toteutustapa ja aikataulu. Terminologien asiantuntemusta kannattaa hyödyntää projektin suunnittelussa ja koordinoinnissa, jotta säästettäisiin voimavaroja.

Miten kokemuksesi mukaan termisuositukset on otettu vastaan?

Usein suositukset ovat tervetulleita, niitä kaivataan. Julkaistuista sanastoista saamme melko vähän palautetta lausuntokierrosten jälkeen. Paras palaute on, kun kielenkäyttöön esim. kirjallisuudessa vakiintuvat käsitteet, joiden laadintaan olemme myötävaikuttaneet.

Onko sanastotyön luonteessa ehkä tapahtunut joitain muutoksia vuosien varrella?

Sähköisten julkaisujen tarve on painettujen sanastojen ohella jatkuvasti lisääntynyt. On tärkeää, että sanastotyössä käytettävät ohjelmistot toimivat erilaisissa tilanteissa ja tukevat työntekoa. Tulevaisuudessa käsitetiedon hyödyntäminen erilaisissa tietojärjestelmissä ja tietoverkon palveluissa todennäköisesti lisääntyy edelleen. Sanastotyön kohderyhmä laajentuu eritoten tietotekniikan alalla.

Mikä on suomen kielen asema termityössä: tehdäänkö sanastoja, joissa ei ole suomenkielisiä vastineita?

Silloin kun kyse on toimialakohtaisista hankkeista, suomen kieli on lähes poikkeuksetta mukana – sanastotyön aloittamisen syynä on usein nimenomaan tarve edistää ja vakiinnuttaa suomenkielistä termistöä. Tietyn asiakasorganisaation käyttöön saatetaan kuitenkin tehdä sanasto, jossa suomen kieli ei ole mukana.

Tuleeko mieleesi sellaisia aloja, joilla tarvittaisiin termityötä nykyistä enemmän?

Puutteita on monella alalla. Erityisesti lainsäädäntötyö hyötyisi paljon sanastotyöstä. Muita termityötä tarvitsevia aloja ovat esimerkiksi tietotekniikka ja kuluttajapalvelut.

Millaisia uusia sanastohankkeita on vireillä – voiko niistä jo kertoa?

Sanastohankkeita on moninaisia vireillä, yleishyödyllisiä ja räätälöityjä asiakaskohtaisia hankkeita. Vireillä on termityötä pankkimaailmalle, terveysalalle, rakennusalalle ym. Kehitämme myös työtämme nopeuttavia menetelmiä, joissa hyödynnetään mm. olemassa olevia standardimuotoisia sanastoja.

Millaiset ovat TSK:n ja termityön tulevaisuudennäkymät?

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että sanasto- ja termityön hyödyt huomataan entistä paremmin. Kysyntä on kasvussa ja toimintamme laajenee.

Millainen on oma suhteesi kieleen: äidinkieleen ja muihin kieliin?

Suhteeni kieliä kohtaan on yleensä käytännönläheinen. Kunnioitan kielten perustana olevaa perinnettä ja kielen tehokkuutta välineenä. Omat ja vieraat kielet heijastavat ihmisten ajattelua kautta aikojen, ja kielten parissa työskennellessä oppii aina uutta.

Kysymykset laatinut Sari Maamies

Koko kansan set top box

Sanastokeskus TSK:n koordinoimissa Tietotekniikan termitalkoissa mietittiin alkuvuonna 2001, mikä olisi hyvä suomenkielinen vastine englannin termille set top box. Kyse oli laitteesta, jonka avulla analogisella tv-vastaanottimella olisi mahdollista ottaa vastaan lähetyksiä, jotka vaativat signaalin muuntamista, koodauksen purkamista tai kaksisuuntaista tiedonsiirtoa. Termin tarve oli ilmeinen, sillä sitä kyseltiin niin Kielitoimistosta kuin TSK:stakin. Sanastokeskuksessa oli keksitty ehdotus tv-sovitin. Lisäksi esitettiin, että sellaista tv-sovitinta, jota tarvitaan digitaalisten tv-lähetysten katselemiseen, voitaisiin kutsua digisovittimeksi. Lausuntokierroksen jälkeen nämä ehdotuksen lisättiin Tietotekniikan termitalkoiden suositusten joukkoon (www.tsk.fi/termitalkoot), ja viimeistään vuonna 2007 jokainen suomalainen TV:n omistaja oli oppinut termin (tai sen arkikielisen muodon digiboksi) ja ainakin suurin piirtein myös sen merkityksen.

Hämärä sijoitushorisontti?

Vipurahasto, sijoitushorisontti, todellinen vuosituotto, aktiivinen riski, lähipiirin palkkio-osuus, riskiprofiili, SEPA-kortti, e-lasku, verkkolasku… Tällaisia termejä kohtaa yhä useammin pankkien esitteissä ja lehtien taloussivuilla. Termejä selitteineen on koottu TSK:n koordinoimaan Pankki- ja rahoitussanastoon, joka on vapaasti käytettävissä sanastokeskuksen verkkosivuilla. Sanaston suositukset ovat syntyneet sanastokeskuksen sekä useiden pankki- ja rahoitusalan asiantuntijoiden yhteistyönä.