Suomen yleiskielessä sana taimen merkitsee ainoastaan erästä lohikalaa; tämä merkitys mainitaan Suomen kielen perussanakirjassa ja Nykysuomen sanakirjassa. Kummastusta voikin herättää se, että joskus taimen-sanaa näkee käytettävän merkityksessä ’taimi’. Tähän voi olla syynä kirjoittajan murretausta: muutamissa Keski-Pohjanmaan rannikon ja Kainuun pitäjissä sekä eräissä peräpohjalaisissa murteissa taimen merkitsee tainta. Kalajoella on sanottu lantut oj jo taimenella, Sotkamossa on jo väki (= melko, sangen) kaonista taementa potun alakuo, ja Kemijärvellä häm männyn taimenek kylvi. Luotettavia murretietoja on kuitenkin niukasti ja hajanaisesti. Enimmille suomen murteille taimen-sanan merkitys ’taimi’ on vieras, joten useimpien suomalaisten mielestä taimen-sanan käyttö tainta merkitsemässä on outoa.