Palapelihallitus, paellahallitus, basaarihallitus, sixpack-hallitus, kirppusirkus… Kielikuvia riitti julkisuudessa, kun Helsingin Säätytalossa toukokuussa 2011 käytiin kuuden puolueen hallitusneuvotteluja. Kielikellon kesänumeron ilmestyessä tiedetään, miten niissä kävi ja voidaanko palata sanaan sateenkaarihallitus, jota käytettiin edellisistä laajapohjaisista hallituksista 1990-luvulla. Värikäs retoriikka on leimannut politiikkaa huhtikuisten eduskuntavaalien jälkeen. Entä lunastavatko puolueet vaalien alla antamansa lupauksen parantaa virkakieltä? Kielikello tarkkailee tilannetta.

Sanat politiikka ja retoriikka (puhetaito) ovat vakiintuneet osaksi suomen kieltä. Oikeinkirjoitukseltaan ja ääntämykseltään hiukan erilaisina mutta tunnistettavina ne kuuluvat myös monien muiden kielten sanavarastoon. Alun perin sanat ovat kreikkaa, ja ne kertovat kulttuurin ja yhteiskuntajärjestelmien yhteisestä taustasta.

Kreikkalaisen ja latinalaisen kirjaimiston erilaisuus aiheuttaa omat ongelmansa kreikkalaisten sanojen ja nimien kirjoittamiseen, kun ollaan tekemisissä suomeen vanhastaan vakiintumattomien nimien ja sanojen kanssa. Kumpaa muotoa ruokaohjeessa pitäisi käyttää tietystä kreikkalaisesta juustosta,  halloumi vai halumi?  Kirjoittaako Kreikan-matkaaja korttiin terveiset Nauplionista, Navpliosta vai Nafpliosta? Onko retkikohteena olevan saaren nimi Hydra,  Ídra, Idhra vai Ydra? Järjestystä tähän nimiasujen kaaokseen (myös sana kaaos on lainaa kreikasta) tuo Sirkka Paikkalan ja Kimmo Granqvistin artikkeli Kreikan paikannimistä. Siinä esitellään YK:n suositusten mukaiset ohjeet Kreikan nimien muuntamisesta latinalaiseen kirjoitusjärjestelmään. Lisäksi valotetaan Kreikassa edelleen vallitsevan oikeinkirjoituksen kirjavuuden taustoja. – Laaja luettelo Kreikan paikannimistä sekä taulukko nimien muuntamisesta kirjoitusjärjestelmästä toiseen julkaistaan myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivuilla.

Vastakkainenkin nimiongelma saattaa tulla vastaan: sama nimi tarkoittaa kahta tai useampaa paikkaa. Miten niiden osoitteet voidaan erottaa? Nimistönhuollon asiantuntijoilla on vastaus kysymykseen. Nimiasiaa tässä Kielikellon numerossa on vielä lisääkin  – mm. suomen kielen lautakunnan suositus puolueiden käyttönimien alkukirjaimesta –, mikä kertoo siitä, että  nimikysymykset ovat keskeinen osa kielenhuoltoa.

Vähemmistökielistä esitellään karjala. Tiesittekö, että sen voi nykyään rekisteröidä äidinkielekseen Suomessa? Karjala on mukana kansainvälisessä ELDIA-nimisessä tutkimushankkeessa yhdessä useiden muiden suomalais-ugrilaisten vähemmistökielten kanssa. Uhanalaisia vähemmistökieliä pyritään elvyttämään mm. päiväkoti-ikäisille tarkoitettujen kielipesien avulla. Kaukana Pohjolassa oleva kielipesä voi tuntua pieneltä asialta, mutta se on osa suurta kokonaisuutta. Leena Joen artikkelista selviää, että vähemmistö- ja monikielisyyttä koskevien tutkimustulosten avulla voidaan lopulta vaikuttaa kielipoliittiseen päätöksentekoon sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella. Toivottavasti tieto osaltaan vaikuttaa asenteisiinkin, niin että monikielisyys yhä useammin nähtäisiin rikkautena eikä uhkana.