Nimityksiä on useita, mutta käytännössä monilla niistä saatetaan tarkoittaa samaa asiaa. Onkin tärkeää, että tuen etsijällä ja toimeksiannon vastaanottajalla on termin sisällöstä yhteinen käsitys, jotta ostettu palvelu vastaa kirjoittajan odotuksia. Apuna termiviidakossa voi käyttää esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjaa ja siinä annettuja luonnehdintoja.
Pilkut paikoilleen vai virkerajat uusiksi?
Oikoluku on tutuin nimitys tekstin viimeistelylle. Kielitoimiston sanakirja suosittaa sen sijaan ilmaisuja oikaisuluku ja korjausluku. Kyseessä on tekstin oikeakielisyyttä koskevien seikkojen parantelu, ja sen kohteena ovat esimerkiksi lyöntivirheet, välimerkit sekä erityyppiset oikeinkirjoitukseen liittyvät seikat.
On kuitenkin tavallista, että oikolukua haluavat tarkoittavat itse asiassa tekstintarkistusta. Tällöin tavoitteena on tekstin pintatasoa perusteellisempi muokkaus, jossa parannetaan tekstin ymmärrettävyyttä ja sujuvoitetaan ilmaisutapoja. Tarkistettaessa tekstiä voidaan puuttua myös virkerajoihin ja tyylikysymyksiin, esimerkiksi sananvalintaan ja toistoon.
Vokaalilla on väliä
Entä tarkistetaanko vai tarkastetaanko tekstejä? Kirjoitin hiljattain artikkelin, jossa sivusin kurssiani nimeltä Ammattimainen tekstintarkistus. Painotuoretta kirjaa silmäillessäni havaitsin, että kustannustoimittaja oli nimennyt kurssini uudestaan ja siitä oli tullut Ammattimainen tekstintarkastus. Koska opettaessani pidän erityistä huolta siitä, että verbien tarkastaa ja tarkistaa merkitysero tulee opiskelijoille selväksi, olin melko hämilläni nähdessäni tehdyn muutoksen.
Aikoinaan olin nimennyt kurssin Kielitoimiston sanakirjan antamien merkitysten mukaan. Sanakirja luonnehtii verbiä tarkastaa seuraavasti:
1. tutkia, käydä läpi. Tarkastaa päivän posti.
2. tutkia asianmukaisuuden, vikojen tms. toteamiseksi, kontrolloida. Tarkastettua siemenviljaa. Passien tarkastaminen. Pöytäkirjan tarkastaminen.
3. suorittaa sotilasosaston katselmus. Presidentti tarkasti kunniakomppanian.
Verbin tarkistaa merkitystä sanakirja kuvaa puolestaan näin: ”varmistautua jonkin asianmukaisuudesta tarkastamalla ja mahdolliset virheet tai muut epätoivotut seikat korjaamalla; oikaista”. Esimerkkinä sanakirja antaa esimerkiksi seuraavan: käsikirjoituksen kieliasun tarkistaminen.
Sanakirjan mukaan tarkastaminen liittyy siis asianmukaisuuden toteamiseen, kun taas tarkistaminen sisältää myös havaittujen virheiden oikaisun. Siksi osuvampi nimitys tästä tekstien viimeistelytavasta olisi tekstintarkistus.
Editointia ja jälkieditointia
Tekstejä voidaan myös toimittaa eli editoida. Silloin teksteihin tehdään vielä kokonaisvaltaisempia muutoksia kuin tekstejä tarkistettaessa. Tekstien kokonaisrakennetta voidaan muuttaa ja asioiden esittämisjärjestykseen saatetaan puuttua. Muokkauksilla pyritään parantamaan tekstien luettavuutta ja selkeyttä siten, että teksti tavoittaisi kohdeyleisönsä ja saavuttaisi viestinnälliset tavoitteensa. Toimittamista voivat kaivata esimerkiksi suomenkielisten kirjoittajien englanniksi kirjoittamat artikkelit tai muunkielisten kirjoittajien suomenkieliset tekstit. Verkkohaun perusteella tämäntyyppisiä editointipalveluja tarjoavat muun muassa käännöstoimistot.
Käännöstoimistoissa toimitetaan tekstejä myös usealla kielellä. Käännettyä tekstiä tarkastellaan yhtäältä itsenäisenä tekstinä, toisaalta suhteessa lähtötekstiin, erityisesti suhteessa sisältöjen vastaavuuteen ja tehtyihin käännösratkaisuihin. Kansainvälisen käännöspalveluja koskevan standardin (ISO 17100:2015) englanninkielinen nimitys tälle toiminnalle on revision (myös bilingual editing). Olisiko se suomeksi revisointia (ks. Eskelinen 2013), kaksikielistä editointia vai vertailevaa tekstintarkistusta – vai jotain muuta?
Jälkieditoinniksi kutsutaan puolestaan Tieteen termipankin mukaan sitä käännösprosessin osaa, ”jossa ihminen tarkastaa ja korjaa konekäännöksen” eli tarkistaa sen. Viime aikoina konekääntäminen on lisääntynyt huomattavasti, ja siksi yhä useammat tekstit kaipaavat tämänlaista perusteellista toimittamista.
Kirjallisuutta
Eskelinen, Johanna 2013. Revisointi osana käännösten laadunhallintaa EU:n komission verkkokäännösyksikössä. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.
ISO 17100:2015. Translation Services – Requirements for translation services. Geneve: International Organization for Standardization.
Mossop, Brian 2014. Revising and Editing for Translators. London & New York: Routledge.