Lehdet
Jokapäiväiset leipämme: panini ja ciabatta
Riitta Eronen, Sari Maamies
Ruoka-alan sanastoa käsiteltiin laajasti Kielikellossa 4/1997. Siinä julkaistu sanasto ei tietenkään voinut olla kattava, joten …
Kysyttyä
Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme
Pekka Lammivaara
Kieliopin osuus on vähentynyt äidinkielenopetuksessa. Kielioppia – sanaluokkia ja lauseenjäsennystä – on pidetty vaikeana. Pekka Lammivaara esittää, että yksi syy siihen saattaa olla teorian ja arkiajattelun etäisyys.
Rakenteet
Jokapäiväisten tekstien äärellä
Riitta Eronen
Suomessa melkein kaikki ovat luku- ja kirjoitustaitoisia. Useimmat käyttävät näitä taitojaan myös työssään. Miksi sitten …
Toimitukselta
Jokelankylästä Itikkaperälle
paikallissijan valinta kotimaisissa asutusnimissä
Elina Wihuri
Paikannimet taipuvat yleensä joko ulko- tai sisäpaikallissijassa: ollaan Apilistossa, tavataan Nihtiöllä. Nimen taivutustavasta saadaan parhaiten tietoa kysymällä paikkakunnan asukkailta. Vuosien mittaan taivutuksessa voi tapahtua myös muutoksia. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan nimien paikallissijataivutuksessa tapahtunutta kehitystä.
Paikannimet
Jokioislainen vai jokioistelainen?
asukkaiden nimitykset
Elina Wihuri
Kuinka puhutaan henkilöstä, joka asuu Jokioisissa? Onko hän jokioislainen vai jokioistelainen? Entä jos asuu Nakkilassa, Rovaniemellä tai Varkaudessa: onko silloin nakkilalainen vai ”nakkilainen”, rovaniemeläinen vai ”rovanieminen”, varkautelainen vai ”varkauslainen”?
Asukkaiden ja kielten nimitykset
Jokioista vai Jokioisia?
Minna Salonen
Suomalaisten kuntien – nykyisten tai entisten – nimiä taivutetaan kuten paikkakuntalaiset itse niitä taivuttavat. Tuttu …
Kysyttyä
Jokkmokkista Intersportiin
Minna Salonen
Kysymys: Miten nimeä Jokkmokk taivutetaan? Kuinka monta k:ta sanan lopussa on? Vastaus: Suomenkielisten sanojen ja …
Kysyttyä
Joko potilaskin hoituu?
Silva Kiuru
Kun vertaa toisiinsa esimerkiksi lauseita Ovet avattiin klo 10 ja Ovi avautui, huomaa, että passiivimuotoa …
Artikkeli
joku – jokin
Matti Sadeniemi
Näiden pronominien käyttöalat eivät ole aivan tarkkarajaisia, vaan ne peittävät osaksi toisensa. Substantiivinen käyttö on …
Artikkeli
Joku ja jokin
Sari Maamies
Pronominien joku ja jokin käytön pääsääntö on, että joku viittaa ihmiseen ja jokin muuhun kuin ihmiseen. Käytännön kielenkäytössä esiintyy kuitenkin paljon vaihtelua. Seuraavassa tarkastellaan tämän vaihtelun rajoja.
Suomen kielen lautakunta