Siirry sisältöön

Lehdet

Jokapäiväiset leipämme: panini ja ciabatta

Riitta Eronen, Sari Maamies

Ruoka-alan sanastoa käsiteltiin laajasti Kielikellossa 4/1997. Siinä julkaistu sanasto ei tietenkään voinut olla kattava, joten …

Kysyttyä

Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme

Pekka Lammivaara

Kieliopin osuus on vähentynyt äidinkielenopetuksessa. Kielioppia – sanaluokkia ja lauseenjäsennystä – on pidetty vaikeana. Pekka Lammivaara esittää, että yksi syy siihen saattaa olla teorian ja arkiajattelun etäisyys.

Rakenteet

Jokapäiväisten tekstien äärellä

Riitta Eronen

Suomessa melkein kaikki ovat luku- ja kirjoitustaitoisia. Useimmat käyttävät näitä taitojaan myös työssään. Miksi sitten …

Toimitukselta

Jokelankylästä Itikkaperälle
paikallissijan valinta kotimaisissa asutusnimissä

Elina Wihuri

Paikannimet taipuvat yleensä joko ulko- tai sisäpaikallissijassa: ollaan Apilistossa, tavataan Nihtiöllä. Nimen taivutustavasta saadaan parhaiten tietoa kysymällä paikkakunnan asukkailta. Vuosien mittaan taivutuksessa voi tapahtua myös muutoksia. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan nimien paikallissijataivutuksessa tapahtunutta kehitystä.

Paikannimet

Jokioislainen vai jokioistelainen?
asukkaiden nimitykset

Elina Wihuri

Kuinka puhutaan henkilöstä, joka asuu Jokioisissa? Onko hän jokioislainen vai jokioistelainen? Entä jos asuu Nakkilassa, Rovaniemellä tai Varkaudessa: onko silloin nakkilalainen vai ”nakkilainen”, rovaniemeläinen vai ”rovanieminen”, varkautelainen vai ”varkauslainen”?

Asukkaiden ja kielten nimitykset

Jokioista vai Jokioisia?

Minna Salonen

Suomalaisten kuntien – nykyisten tai entisten – nimiä taivutetaan kuten paikkakuntalaiset itse niitä taivuttavat. Tuttu …

Kysyttyä

Jokkmokkista Intersportiin

Minna Salonen

Kysymys: Miten nimeä Jokkmokk taivutetaan? Kuinka monta k:ta sanan lopussa on? Vastaus: Suomenkielisten sanojen ja …

Kysyttyä

Joko potilaskin hoituu?

Silva Kiuru

Kun vertaa toisiinsa esimerkiksi lauseita Ovet avattiin klo 10 ja Ovi avautui, huomaa, että passiivimuotoa …

Artikkeli

joku – jokin

Matti Sadeniemi

Näiden pronominien käyttöalat eivät ole aivan tarkkarajaisia, vaan ne peittävät osaksi toisensa. Substantiivinen käyttö on …

Artikkeli

Joku ja jokin

Sari Maamies

Pronominien joku ja jokin käytön pääsääntö on, että joku viittaa ihmiseen ja jokin muuhun kuin ihmiseen. Käytännön kielenkäytössä esiintyy kuitenkin paljon vaihtelua. Seuraavassa tarkastellaan tämän vaihtelun rajoja.

Suomen kielen lautakunta