Lehdet
Suomalainen paikannimikirja
Heikki Hurtta
Paikannimet ovat kielenkäyttäjiä suuresti kiinnostava aihe, ja niistä onkin kirjoitettu paljon vallankin nimistönhuollon näkökulmasta. Esimerkiksi …
Julkaisuja
Suomalainen tiedesanasto termipankkiin
Kaarina Pitkänen-Heikkilä
Mitä tarkoittavat kielitieteen termit preteriti ja puiteadverbiaali, entäpä kasvitieteen kota ja sarja? Mitä termejä käytetään vanhentuneiden kerakkeen ja sisäolennon sijaan? Miten morfologia määritellään kielitieteessä ja biologiassa? Tieteen kansallisen termipankin tavoitteena on tarjota niin tutkijoille kuin tieteen termeistä kiinnostuneille kansalaisille vastauksia mm. tällaisiin kysymyksiin.
Erikoisalojen sanat
Suomalais-irakilainen, Suomen irakilainen ja suomenirakilainen
Riitta Hyvärinen
Kysymys Voiko perhe olla suomalais-irakilainen tai Suomen irakilainen – ja mitä näillä tarkoitetaan? Vastaus Perhe …
Yhteen vai erilleen
Suomalaisen sisun jäljillä
Tanja Helminen
Suomalaisessa kirjallisuudessa sisulla on uhmattu ja vastustettu, sinnitelty sitkeästi, tehty työtä, taisteltu ja voitettu. Mutta milloin alettiinkaan kirjoittaa suomalaisesta sisusta?
Sanojen taustaa
Suomalaisen virren alkuvärssyjä
Anna Viinamäki
Tänä vuonna on vietetty Hemminki Maskulaisen virsikirjan 400-vuotisjuhlaa. Teos edisti aikanaan suomen kirjakielen kehitystä, ja kirjoittajaa itseään on sanottu ensimmäiseksi merkittäväksi suomen kielellä kirjoittaneeksi runoilijaksi.
Vanha kirjakieli
Suomalaisittain, venäläisittäin: johdostyypin pulmia
Heikki Hurtta
Miten pitäisi tulkita sellainen ilmaus kuin ”suomalaisittain hyvä tulos”? Tämän johdostyypin käyttöä ja merkitystä pohdiskelee seuraavassa Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Heikki Hurtta
Taivutus ja johtaminen
Suomalaisten muinaisusko vanhassa kirjasuomessa
paheksuntaa ja dokumentointia
Maria Lehtonen
Painetun suomenkielisen kirjallisuuden ensimmäisinä vuosisatoina julkaistiin pääasiassa kristillistä kirjallisuutta ja säädöstekstejä. Minkälainen kuva vanhimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa annettiin suomalaisten muinaisuskosta?
Vanha kirjakieli
Suomalaisuus ja äidinkieli
Auli Hakulinen
Alustus keskustelutilaisuudessa ”Käännekohta. Suomen suunta – yliopiston puheenvuoro” 9.11.1993.¹
Artikkeli
Suomea Prahassa
Riitta Eronen
Noin sadassa yliopistossa eri puolilla maailmaa opetetaan suomen kieltä – pelkästään Tšekissä kolmessa eri kaupungissa. Vanhin näistä opinahjoista on Prahassa sijaitseva Kaarlen yliopisto, jossa sain tilaisuuden vierailla tämän vuoden maaliskuussa kaupungin juuri herätessä uuteen kevääseen.
Kielen opetus ja oppiminen
Suomeenkin paikannimilaki
Sirkka Paikkala
Opetusministeriön asettama virkakielityöryhmä luovutti tammikuussa 2014 Hyvän virkakielen toimintaohjelman, jossa mainituista toimenpide-ehdotuksista yksi on paikannimilain säätäminen. Miksi paikannimilakia tarvitaan?
Kielipolitiikka
