Lehdet
Strokesta aivohaveri?
Lääketieteen sanastolautakunta 30-vuotias
Riina Klemettinen
Aleksis Kiven päivänä 10.10.2013 juhlittiin Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Lääketieteen sanastolautakunnan 30-vuotista työtä suomenkielisen lääketieteen sanaston …
Erikoisalojen sanat
Subjektiiviset subjektit
Jaakko Anhava
Pekka Lammivaara esitti Kielikellossa 2/02 (Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme) lauseenjäsennyksen remonttia. Kommentoin hänen ehdotuksistaan kahta, …
Keskustelua
Sudenkorentoja ja pirunhevosia
Sari Maamies
Kysymys: Mistä tulee sudenkorennon nimitys? Onko totta, että nimityksen oikeastaan pitäisi olla suvenkorento? Vastaus: Monien …
Kysyttyä
Suhu-s
Sari Maamies
Tšekin nimen yhteydessä kysytään usein myös sen kirjoitustapaa: tavallinen s, š vai sh. Suhu-s:n korvaaminen …
Kysyttyä
Suhuäänteiden š ja ž merkintä vierasnimissä
Suomen kielen omiin sanoihin kuuluu suhuäänteistä vain s, joten kaikki sanat, joissa esiintyvät suhuäänteet š …
Suomen kielen lautakunta
Suitsia vai suitsea?
Elina Heikkilä
Kysymys: Lehdissä on kerrottu, että Helsinki suitsii kaahailua nopeusnäytöillä ja että työttömyyttä pyritään suitsemaan monin …
Kysyttyä
Sukellus sanojen maailmaan
Klaas Ruppel
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjat kertovat monipuolisesti sanojen elämästä niin nykykielessä kuin vanhassa kielessä ja murteissa.
Sanakirjat ja sanastot
sukkulaväestö ja sukkuloida
”Pendeliväestön” vastineeksi ehdotetaan sanaa sukkulaväestö (vrt. sukkuladiplomatia). Ilmauksella tarkoitetaan niitä ammatissa toimivia, joiden työssäkäyntikunta on …
Artikkeli
Suku- ja etunimien taivutus ja oikeinkirjoitus
Eeva Maria Närhi
Nykyiset suositukset etu- ja sukunimien taivutuksesta löytyvät Kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/396. Sukunimet ovat suurelta osalta …
Artikkeli
Sukukielten sanakirjat – menneisyyttä vai tulevaisuutta varten?
Sirkka Saarinen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tehdään paitsi suomen- ja ruotsinkielisiä sanakirjoja myös joidenkin suomen sukukielten sanakirjoja. Nämä hankkeet jatkavat osaltaan 1800-luvulla alkanutta suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien tutkimuksen perinnettä. Tohtori Sirkka Saarinen laatii marin eli tšeremissin kielen sanakirjaa. Tämä kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen 20-vuotisjuhlaseminaarissa 1.3.1996.
Artikkeli