Kysymys: Mistä tulee sudenkorennon nimitys? Onko totta, että nimityksen oikeastaan pitäisi olla suvenkorento?
Vastaus: Monien mielikuvissa sudenkorennotkuuluvat kesän eli suven lämpimiin päiviin. Miten tällä kauniilla hyönteisellä olisi tekemistä susien kanssa? Ehkä siksi on syntynyt käsitys siitä, että oikea nimitys olisi suvenkorento. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Eri kansojen uskomuksissa sudenkorentoja on pidetty pelottavina pahojen voimien palvelijoina. Ruotsiksi sudenkorento on trollslända eli noidan värttinä, englannin sana dragonfly viittaa lohikäärmeeseen, ja saksassa on kansanomainen nimitys Teufelsnadel eli paholaisen neula. Suomen murteissa tunnetaan sudenkorennon lisäksi nimitykset pirunpuntari, pirunhevonen ja pahanhevonen. Pirun tavoin myös susi on pelottava ja pahana pidetty.
Korento puolestaan tarkoittaa paitsi tietynlaista hyönteistä myös tankoa (varsinkin kantotankoa), salkoa, seivästä, riukua; esim. vesisaavia kannettiin korennolla. Sudenkorento tarkoittaa siis suden tankoa tai seivästä.
Suomen itämurteissa susi-sanaa ei taivuteta kuten yleiskielessä susi : suden, vaan susi : suen tai suven. Paikoin itämurteissa käytetään sudenkorennosta nimitystä suvenkorento, ja on ajateltu, että suven-alku ei siinä tarkoittaisikaan sutta vaan kesää; hyönteisen oikean nimityksen yleiskielessäkin pitäisi siten olla ”suvenkorento” eli ”kesänkorento”. Kaksi eri asiaa merkitsevää suven-sananmuotoa olisi hyönteisen nimityksessä mennyt sekaisin.
Suvenkorento tuntuisi kuvaavan hyönteistä paremmin, mutta esitetylle ajatukselle susi- ja suvi-sanojen sekaantumisesta ei ole perusteita. Suomen länsimurteissa nimittäin sana susi taipuu eri tavalla kuin idässä, susi : suren tai sulen. Hyönteisen nimityksenä lännessä on selvästi suteen viittaava surenkorento tai sulenkorento. Sen sijaan muotoa suvenkorento lännessä ei tunneta. Toinen sekoittumisteoriaa vastaan hankaava yksityiskohta on se, että sanalla suvi on merkitys ’kesä’ vain länsimurteissa. Itämurteissa (sekä suomen lähisukukielissä karjalassa ja vatjassa) suvi tarkoittaa talvista suojasäätä.
Sudenkorento syö muita hyönteisiä, ja peto on sen vedessä elävä toukkakin. Uskomusten mukaan sudenkorento saattaa puhkaista ihmiseltä silmät tai ommella nukkuvan silmät kiinni. Jos näin hurjaluontoinen olento voi toimia pirun hevosena, niin miksei myös ihmisen vihollisen suden työkaluna.
Lähde: Sandhall, Norling, Svensson 1980: Sudenkorennot sukulaisineen. WSOY.