Lehdet
Seksistinen suomi
Mila Engelberg
Suomea pidetään suhteellisen sukupuolineutraalina kielenä, koska siinä ei ole kieliopillista eikä luonnollista sukua. Kielen ja …
Sananvalinta
Sekä farao että faarao käypiä kirjoitusasuja
Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta päätti kokouksessaan 27.9.2016 muuttaa sanan farao oikeinkirjoituksesta vuonna 1979 annettua suositusta. Uuden …
Suomen kielen lautakunta
Sekä valtaa alaa
Riitta Korhonen
Sekä ja ja ovat lisääviä rinnastuskonjunktioita, mutta niiden merkityksissä on selviä eroja. Nykykäytäntö näyttää kuitenkin …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Sekä–että ja ei–eikä: myönteistä ja kielteistä rinnastusta
Matti Punttila
”Ja, sekä, -kä”, näin alkaa koulussa opittu rinnastuskonjunktiorimpsu. Sana sekä ja liitepartikkeli -kä esiintyvät mm. konjunktioilmauksissa sekä–että ja ei–eikä. Niillä voi korostaa rinnastettavia lauseenosia, mutta niiden käyttöön liittyy joitakin rajoituksia.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Parillisista sidesanoista Sekä–että ja niin–kuin
Paavo Pulkkinen
Parina käytettävä sekä–että kuuluu suomen kielen keskeisiin rinnastuskonjunktioihin. Sen avulla yhdistetään useimmiten kaksi ilmausta: Talossa …
Artikkeli
Selge keele konverents Virossa
Aino Piehl
Tallinnassa järjestettiin 26.9. ensimmäinen laaja selkeän kielen konferenssi, aiheena erityisesti säädös- ja tuomioistuinkielen ymmärrettävyys. Viron …
Selkeä kieli ja selkokieli
Selkeiden alkutekstien merkitys esille Suomen EU-puheenjohtajakaudella
Suomen kielen lautakunta katsoi 1.12.2006 esittämässään kannanotossa, että Suomen tulisi ottaa Euroopan unionin puheenjohtajakauden tavoitteisiinsa …
Suomen kielen lautakunta
Selkeitä päätöksiä asiakkaille
Riitta Hyvärinen
Aina ei tarvitse odottaa vihaisia palautteita, ennen kuin tekstejä voi parantaa. Valtiokonttori muokkasi päätöstekstejään omien havaintojensa jälkeen. Vaikutus on selvä ja helposti nähtävissä.
Kieli ja työelämä
Selkeyden ja ymmärrettävyyden puolustaja
Haastateltavana Esko Koivusalo
Salli Kankaanpää
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen perustamisen jälkeen ensimmäinen Kielitoimiston johtaja ja Kielikellon päätoimittaja oli Esko Koivusalo, joka jatkoi näissä tehtävissä vuoteen 1990. Esko Koivusalo kertoo tuon ajan kielenhuollosta. Haastattelijana on Kielitoimiston tutkija Salli Kankaanpää.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Selkeytyikö virkakieli?
Esko Koivusalo
Valtioneuvosto asetti 18. lokakuuta 1979 komitean, joka tehtäväksi annettiin ”laatia ehdotukset siitä, miten säädösten sekä kansalaisille annettavien viranomaisten päätösten ja muiden tekstien ymmärrettävyyttä voidaan parantaa”. Komitean puheenjohtajaksi kutsuttiin lainsäädäntöneuvos Paavo Nikula. Komiteaan kuului kielitoimiston silloinen toimistopäällikkö Esko Koivusalo, joka jo enen komitean asettamista oli pohjustanut sen työtä pitämälllä koulutustilaisuuksia monissa hallinnon ja oikeudenkäytön laitoksissa. Sitten kun valtioneuvosto oli 23.6.1982 antanut päätöksen toimenpiteistä valtion viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi, Koivusalo johti kielitoimiston työtä valtion viranomaisten kielenkäytön kehittämisessä. Seuraavassa – nyt jo Kordelinin säätiön asiamieheksi siirtynyt – Esko Koivusalo esittää kokemuksiaan tästä työstä. Tämä Kielikellon numero on kokonaisuudessaan omistettu virkakielen huollolle.
Artikkeli