Lehdet
Ovatko oppilaat sairaana vai sairaina? Predikatiiviadverbiaalin luku
Matti Räsänen
Kielessä esiintyy yksikkö- ja monikkomuotojen vaihtelua mm. sellaisissa tapauksissa kuin Oppilaat ovat sairaana ~ sairaina ja Pienenä ~ pieninä he elivät niukkuudessa. Mihin vaihtelu perustuu? Onko jompikumpi muoto ensisijainen?
Yksikkö vai monikko
Ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan?
Auli Hakulinen
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä (ks. Lue myös). Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.
Yleiskieli ja puhekieli
Ovatko päälirengas ja päälliturkki yleiskieltä?
Maija Länsimäki
Nykysuomen sanakirjassa mainitaan yhdyssanan alkuosa pääli-, päälli- kartettavana muotona ja suositetaan sen asemesta yhdyssanan määriteosaksi …
Artikkeli
Ovatpas hinnat halpuneet!
Kysymys: Onko olemassa verbi halpua? Vastaus: Jos muualla maassa hinnat halpenevat, niin laajalti Pohjois-Suomessa ne …
Kysyttyä
Ovista ja ikkunoista
Riina Klemettinen
Ovet ovat liikkumisen mahdollistavia kulkuaukkoja tai sen mahdottomaksi tekeviä esteitä. Niinpä kuvallisessa kielenkäytössä avoin ovi …
Sanonnat ja fraasit
Pahdatista Bagdadiin. Ulkomaiset nimet suomen kielessä
Sirkka Paikkala
Ulkomaisten, ”muukalaisten” tai vieraskielisten nimien kirjoittamisesta suomen kielessä kiisteltiin jo 1800-luvulla ahkerasti, mutta asia ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan vieläkään. Keskustelu nimien kirjoitusasujen säilyttämisestä, niiden muokkaamisesta tai jopa kääntämisestä koskee myös maamme kaksikielisiä alueita sekä saamen kielen, romanikielen ja viittomakielen rakennustyötä.
Vieraskieliset nimet
Pahki
Jenni Halmetoja
Kysymys: Mitä tarkoittaa sana pahki? Vastaus: Pahki on adverbi, joka merkitsee ’päin, vasten’. Sitä käytetään …
Kysyttyä
Paikallismurteista nykypuhekieleen
Aila Mielikäinen
Viime vuosina on virinnyt laaja kiinnostus paitsi puhesuomen tutkimukseen myös puhutun kielen asemaan. Tästä kertovat …
Artikkeli
Paikannimet – paikan muisti. Euroopan rakennusperintöpäivät Suomessa vuonna 1999
Sirkka Paikkala
Tänä vuonna vietetään Suomessa Euroopan rakennusperintöpäiviä (European Heritage Days, Journées européennes du Patrimoine) paikannimien merkeissä. Rakennusperintöpäivät ovat kansainvälinen tapahtuma, joka järjestetään Euroopan neuvoston aloitteesta. Päivien päätapahtumat ajoittuvat neuvoston jäsenmaissa yleensä syyskuun toiseen viikonloppuun, mutta paikallisesti – esimerkiksi kouluissa – teemaa voidaan tarkastella pitkin vuotta.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Paikannimien muutoksista Venäjällä ja sen naapurustossa
Eeva Maria Närhi
Erisnimet ovat kielen todellisia voimasanoja. Ne pystyvät varsinaisen päätehtävänsä, kohteensa yksilöimisen, ohessa paljoon muuhun. Entisen …
Artikkeli