Siirry sisältöön

Lehdet

Klikkausjournalismi ja muita vuoden sanoja

Riitta Eronen

Kieliasiat ovat viime aikoina olleet runsaasti esillä tiedotusvälineissä, ja yhtenä aina kiinnostavana aiheena ovat uudissanat. …

Uudissanat

Koettaa ja koittaa

Sari Maamies

Kysymys Onko verbeillä koettaa ja koittaa jokin ero? Olen luullut, että koettaa tarkoittaa yrittämistä, mutta …

Kysyttyä

kohdalla

”DDR:n hyppääjien kohdalla hypyt olivat pitkiä.” Tällaiseen kohdalla-sanan käyttöön ei ole mitään syytä. Useimmiten riittää …

Artikkeli

Kohtalainen vai kohtuullinen?

Sari Vaula

Kysymys: Keskustelupalstalla pohdittiin, mikä olisi paras tapa laihduttaa ja kuinka kohtuullisen mahan saisi pois parissa …

Kysyttyä

Kohtalo ja toivonta

Riitta Eronen

Kysymykset Tiedätkö tai arvaatko, mitä nämä vanhat kielioppitermit tarkoittavat? Vastaukset ovat kuvan alla. Vastaukset Lähteitä …

Kielivoimistelua

Kohtalo lusikassa

Pauliina Peltokorpi

Nykykielessä kohtalo on sanakirjan mukaan ’se mikä väistämättä tapahtuu jollekulle, hänen osansa’. Kohtalon voi sanonnan mukaan ”ottaa omiin käsiinsä” eli voi vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu, mutta lusikkaan ei nykykielen kohtalo mahdu.

Murteet ja slangi

Kohti avoimia ja osallistavia aineistopalveluja

Toni Suutari

Kotimaisten kielten keskuksen arkistoihin on tallennettu merkittävä määrä kulttuuriperintöä, ja ne muodostavat tärkeän tutkimusinfrastruktuurin. Digitalisoinnin myötä aineistot palvelevat entistä paremmin eri käyttäjäryhmien tarpeita. Myös kansalaiset halutaan mukaan uuden tiedon keräämiseen.

Kielipolitiikka

Kohti kielellistä osallisuutta

Ulla Tiililä

Kokemus yhteiskunnallisesta osallisuudesta on monen tekijän summa, jossa kielellä on suuri merkitys. Ajankohtainen teos tarkastelee osallisuutta ja sen riskitekijöitä monesta näkökulmasta ja monitieteisesti.

Julkaisuja

Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus -kirjan kansi.

Kohti kohteliasta selkokieltä

Ella Airaksinen

Kohtelias teksti ei aliarvioi tai loukkaa lukijaansa. Suomen kielessä kohteliaisuus syntyy usein hienovaraisesti erilaisten tunnusten, päätteiden ja liitteiden avulla. Mutta miten kielellistä kohteliaisuutta voi luoda yksitulkintaisuuteen pyrkivissä selkoteksteissä, joissa on käytössä vain osa suomen kielen ilmaisuvoimasta?

Selkeä kieli ja selkokieli

Kohti parempaa säädöskieltä

Salli Kankaanpää, Aino Piehl, Matti Räsänen

Lakikielen ymmärrettävyys on ollut julkisen keskustelun aiheena jo pitkään. Parhaiten lakien kuten muidenkin tekstien kieleen voi vaikuttaa, kun kielenhuollon näkemykset otetaan huomioon jo tekstin valmisteluvaiheessa.

Virka- ja lakikieli