Siirry sisältöön

4/1992

”Cross training” on yhdistelmäharjoittelua

Anneli Räikkälä

Kielikellon tämän vuoden numerossa 2 (s. 19) Jaakko Anhava ihmetteli, miksi meillä on ruvettu käyttämään …

Artikkeli

”Elektroninen raha”

Suomen Pankin omistama Setec oy oli kysynyt lautakunnan kantaa, mikä nimitys olisi suositettava ”elektroniseksi rahaksi” …

Suomen kielen lautakunta

”Svetisismit”

Lehtori Anneli Kauppinen oli tiedustellut lautakunnan kantaa niin sanottuihin svetisismeihin ja niiden käsittelyyn oppikirjoissa. Lautakunta …

Suomen kielen lautakunta

”Varmin tunnistuskeino on sormenjäljet”. Lisää predikatiivilauseiden alalta

Terho Itkonen

Kielikellon 2. numerossa Marja Lehtinen kertoi, että Perussanakirjan toimitus oli pyytänyt suomen kielen lautakunnan kannanottoa …

Artikkeli

Agronomi mutta aggressiivinen. Konsonanttiyhtymistä ja niiden kirjoitusasusta

Silva Kiuru

Äänteiden lukumäärä on eri kielissä, joskus läheisissä sukukielissäkin, erilainen, ja äänteiden merkkien eli kirjainten määrät …

Artikkeli

Baltian maiden uudet rahayksiköt

Matti Punttila

Tärkeä vaihe Baltian maiden tiellä kohti täydellistä itsenäisyyttä on ollut oman talouselämän luominen, mihin yhtenä …

Artikkeli

Euroopan liitto vai Euroopan unioni

Maastrichtin sopimuksen perusteella Eurooppaan muodostuvan EY-maiden entistä tiiviimmän yhteenliittymän nimi on englanniksi European union ja …

Suomen kielen lautakunta

Insesti ja lapsen seksuaalinen riisto

Maija Länsimäki

Vuoden 1989 Kielikellon ensimmäisessä numerossa julkaistiin Riitta Erosen kirjoitus ”Kun liha on hauras”. Siinä käsitellään …

Merkitys

Kiiloja ja sokkeloita. Säädöskielen virke- ja lauserakenteen ongelmia

Asta Virtaniemi

Kielikellon viime numero oli kokonaan omistettu virkakielen huollolle. Jatkamme aiheen käsittelyä tässä ja ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Filosofian maisteri, oikeustieteen ylioppilas Asta Virtaniemi selvittelee seuraavassa vuoden 1989 säädöksissä havaitsemiaan kielen ongelmia.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Kulunutta liturgiaa vai elävää viestintää? Kirkollisten toimitusten kieli uudistuu

Aila Mielikäinen

Muutama vuosi sitten valmistunut virsikirja ja äsken adventtina käyttöön otettu uusi raamatunkäännös ovat saaneet seurakseen kolmannen kirkollisen uudistushankkeen: myös jumalanpalvelus ja muut kirkolliset toimitukset ovat joutuneet muutoksen paineeseen. Vuonna 1988 asetettiin käsikirjakomitea, jonka tehtävänä on uudistaa evankelisluterilaisen kirkon kirkkokäsikirja. Komitean välimietintö Jumalan kansan juhla ilmestyi tammikuussa 1992, ja siinä hahmotellaan laajasti hankkeen teologisia, sisällöllisiä ja ilmaisullisia periaatteita. Seuraavassa komitean jäsen dosentti Aila Mielikäinen selvittelee sitä, millaisia uudistustarpeita liturgisella kielellä on.

Artikkeli