Siirry sisältöön

3/2013

Rakastajat

Riitta Eronen

Kysymys: Etenkin käännöksissä käytetään usein sanaa rakastaja myös naisista. Voiko veljenpojan tyttöystävää tosiaan kutsua rakastajaksi? …

Sananvalinta

Susi hukassa

Kirsti Aapala

Menetystä, tappiota, turmiota tarkoittava sana hukka on kerännyt ympärilleen paljon sanontoja. Osassa suomen murteita sanaa käytetään myös suden synonyyminä, alun perin kiertoilmauksena.

Murteet ja slangi

Toiste?

Heikki Hurtta

Kysymys: Miten on muodostunut sana toiste, jonka merkitys on ’toisella kertaa’, ’toisen kerran’? Piileekö siinä …

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Varusnainen ja esihenkilö

Riitta Eronen

Kysymys: Voiko naispuolisista varusmiehistä käyttää sanaa varusnainen? Entä onko esihenkilö asiallinen sana? Vastaus: Kielitoimiston sanakirjassa …

Sananvalinta

Äidinkieli muilla mailla

Heini Huhtinen

Tuhannet ulkomailla asuvat suomalaiset puhuvat suomea lähinnä soittaessaan vanhemmilleen tai satunnaisten suomalaisten tuttujen kanssa keskustellessaan. Mitä silloin tapahtuu äidinkielelle?

Tunteet ja asenteet

Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta

Jenni Viinikka, Eero Voutilainen

Puhutun ja kirjoitetun kielen ajatellaan usein poikkeavan toisistaan paljon. Erojen pohdinta onkin auttanut näkemään, mikä on omaleimaista puhutulle, mikä kirjoitetulle kielelle. Puhetta ja kirjoitusta ei kuitenkaan pidä nähdä vastakkaisina kielenkäytön tapoina. Erojen takaa paljastuu myös paljon yhteistä.

Yleiskieli ja puhekieli