3/2013
Rakastajat
Riitta Eronen
Kysymys: Etenkin käännöksissä käytetään usein sanaa rakastaja myös naisista. Voiko veljenpojan tyttöystävää tosiaan kutsua rakastajaksi? …
Kysyttyä
Susi hukassa
Kirsti Aapala
Menetystä, tappiota, turmiota tarkoittava sana hukka on kerännyt ympärilleen paljon sanontoja. Osassa suomen murteita sanaa käytetään myös suden synonyyminä, alun perin kiertoilmauksena.
Murteet ja slangi
Toiste?
Heikki Hurtta
Kysymys: Miten on muodostunut sana toiste, jonka merkitys on ’toisella kertaa’, ’toisen kerran’? Piileekö siinä …
Kysyttyä
Varusnainen ja esihenkilö
Riitta Eronen
Kysymys: Voiko naispuolisista varusmiehistä käyttää sanaa varusnainen? Entä onko esihenkilö asiallinen sana? Vastaus: Kielitoimiston sanakirjassa …
Kysyttyä
Äidinkieli muilla mailla
Heini Huhtinen
Tuhannet ulkomailla asuvat suomalaiset puhuvat suomea lähinnä soittaessaan vanhemmilleen tai satunnaisten suomalaisten tuttujen kanssa keskustellessaan. Mitä silloin tapahtuu äidinkielelle?
Muiden kielten vaikutus
Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta
Jenni Viinikka, Eero Voutilainen
Puhutun ja kirjoitetun kielen ajatellaan usein poikkeavan toisistaan paljon. Erojen pohdinta onkin auttanut näkemään, mikä on omaleimaista puhutulle, mikä kirjoitetulle kielelle. Puhetta ja kirjoitusta ei kuitenkaan pidä nähdä vastakkaisina kielenkäytön tapoina. Erojen takaa paljastuu myös paljon yhteistä.
Yleiskieli ja puhekieli