3/2001
Ajatusviiva ja yhdysmerkki
Minna Pyhälahti
Kielitoimiston neuvonnassa kysytään tavan takaa eripituisten viivojen käytöstä. Kielikellossa 3/1998 numeroiden ja merkkien kirjoittamista on …
Kysyttyä
Euro ja sentti suomeksi
Aino Piehl
Euro otetaan Suomessa ja muissa EMU-maissa käyttöön vuoden 2002 alusta. (Yhä useampi joutuu viimeistään nyt …
Kysyttyä
Kielitoimiston puhelinneuvonta – kuka kysyy ja miksi?
Pirjo Hiidenmaa
Kielitoimiston neuvontapuhelin on palvellut asiakkaita puoli vuosisataa, ja se on tunnetuimpia kielenhuollon palveluita. Keitä soittajat ovat, mitä he kysyvät ja miksi he kysyvät? Haastattelimme vuosituhannen vaihteessa neuvontapuhelimen asiakkaita, koska halusimme tietää, ovatko kysymykset ja kirjoittajien tarpeet muuttuneet edellisestä, 80-luvun puolivälin haastattelukerrasta.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kustannustoimittaja – kirjailijan paras kaveri?
Riitta Hyvärinen
Viime aikojen julkisessa keskustelussa on puhuttu siitä, että kirjailija ei tee kirjoja yksin. Kustannustoimittajalla on …
Kieli käytössä
Kuvia kirjoitetusta suomesta
Vesa Heikkinen, Outi Lehtinen, Mikko Lounela
Millaista on suomen kieli? Millaisin tunnusluvuin sitä voi kuvata? Suuria sähköisiä tekstiaineistoja analysoivat tietokoneohjelmat antavat täsmällistä tietoa kielen piirteistä. Voiko tällaiseen kuvaukseen luottaa?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Mitä Kielitoimiston puhelinneuvonnasta kysytään?
Matti Räsänen
Kielitoimiston neuvonnassa vastataan päivittäin noin seitsemäänkymmeneen kielikysymykseen. Tyypillinen neuvonnan asiakas kysyy lyhenteiden käytöstä tai välimerkeistä, mutta päivän mittaan ehditään käsitellä kielen koko kirjoa.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Monen alan ammattilaisia Kielitoimiston kursseilla
Sari Vaula, Annastiina Viertiö
Useimmat Kielikellon lukijat ovat varmaan huomanneet lehdessä säännölliset olevat ilmoitukset, joissa kerrotaan Kielitoimiston järjestämästä koulutuksesta. Avointen kurssien lisäksi Kielitoimisto tarjoaa myös räätälöityä koulutusta. Mitä kysyntä kertoo työelämän koulutustarpeesta?
Kieli ja työelämä
Näkymiä tekstityöhön ja työteksteihin
Ulla Tiililä
Miksi viranomaisten tekstit ovat lukijan mielestä hankalia? Ovatko ne tekstien tekijöiden mielestä selviä ja ymmärrettäviä? Millaisten työvaiheiden kautta tekstit syntyvät, miten työ vaikuttaa kieleen ja kieli työhön? Tällaisten kysymysten esittäminen avaa uudenlaisen näkökulman hallinnon tekstien tarkasteluun. Jos tekstejä halutaan parantaa, on suunnattava katse itse teksteistä ja kielestä myös tekstin tekemisen tapoihin.
Artikkeli
Ostoksilla Isossa Omenassa
Pirjo Mikkonen
Monen tarkkakorvaisen kansalaisen huomiota on herättänyt Espoon uuden kauppa- ja palvelukeskuksen nimi ja varsinkin sen …
Kysyttyä
Poika tulee ja pojat tulevat – subjektin ja predikaatin kongruenssi
Laila Lehikoinen
Yksi puhutun ja kirjoitetun kielen selvimmin havaittavia eroja on subjektin ja predikaatin kongruenssi monikon kolmannessa persoonassa. Puheessa tavallisia ”pojat tulee” -rakenteita lipsahtaa joskus kirjoituksiinkin. Millaisia virheitä teksteistä löytää ja kuinka tavallista normin rikkominen loppujen lopuksi on?
Oikeinkirjoitus ja kielioppi