Siirry sisältöön

3/1995

B, d ja g puhuttavat. Murteiden taistelua käydään jo

Elisabet Törnudd-Jalovaara, Pirkko Vapaavalta

”Me kaikki puheen tasolla lisäämme taikinaan sata krammaa markariinia. Se ei todellisuudessa loukkaa kenenkään korvaa”, …

Keskustelua

Erikoisia erisnimiä ja erisnimiä yleisnimissä

Eeva Maria Närhi

Iso alkukirjain on erisnimen merkki. Päänvaivaa ja erehdyksiä tuntuu tulevan varmoillekin kirjoittajille, kun kyseessä on …

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Geenit ja kieli

Ulla-Maija Kulonen

Viime aikoina on jälleen käyty vilkasta keskustelua suomalaisten alkuperästä toisaalta genetiikan ja toisaalta kielitieteen näkökulmasta ja pohdittu sitä, millainen painoarvo minkin tieteen tutkimustuloksille tässä suhteessa tulisi antaa. Toisin sanoen: mikä on ihmisen fyysisen perimän suhde hänen puhumaansa kieleen ja ovatko nämä kaksi asiaa ylipäätään toisistaan riippuvaisia. Näitä kysymyksiä pohtii tässä kirjoituksessa Suomen sanojen alkuperä ‑teoksen päätoimittaja dosentti Ulla‑Maija Kulonen.

Artikkeli

Liettualaisten sukunimistä

Regina Venckutė

Liettualaisilla on varsin omalaatuinen sukunimijärjestelmä, joka koostuu miesten, naimisissa olevien naisten ja naimattomien naisten sukunimistä, …

Artikkeli

Naapurien nimistä: kuka onkaan hurri?

Riitta Eronen

Kevään 1995 jääkiekkojuhlahumussa Suomessa syntyi keskustelua ja kiistaakin siitä, mitä oikein tarkoittaa sana hurri. Suomen …

Artikkeli

Pilkku

Sari Maamies

Pilkku on välimerkeistä pisteen ohella taaja- ja monikäyttöisimpiä. Siksi myös ohjeita on paljon ja niitä kysytään paljon kielitoimiston neuvonnasta. Pilkkuohjeet on edellisen kerran julkaistu Kielikellon numerossa 2 vuonna 1969, joten on jo kertauksen aika.

Artikkeli

Puhutaanko eurokodeissa eurokodeista?

Martti Tiula

Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen toi muiden mukana velvoitteen ottaa käyttöön rakenteellisen lujuuden suunnittelunormit, jotka yleisesti …

Keskustelua

Raju romahdus ja reipas nousu. Suhdanneherkkiä muotisanoja

Klaus Laalo

Muotisanoilla tarkoitetaan lyhyessä ajassa runsaaseen käyttöön tulleita sanoja, jotka ovat lisäksi usein käyttötarkoitukseensa huonosti sopivia. Muodit tulevat ja menevät, ja niin myös useimmiten muodikkaat sanat, mutta joskus jokin alun perin muotisanaksi leimattu ilmaus saattaa uhmata muodin lakeja ja vakiinnuttaa asemansa. Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen dosentti Klaus Laalo on tehnyt havaintoja muutamista uusista suosioon nousseista sanoista.

Artikkeli

Sanakilpailun satoa aulikista eurolopoon

Riitta Eronen

Kielitoimiston 50-vuotisjuhlan merkeissä julistettu sanakilpailu ”Onko lobbari korvaamaton?” (Kielikello nro 1/95, s. 42) herätti lukijoissamme paljon vastakaikua – ja myös yllättävän paljon tunteita. Tuloksia tarkastelee seuraavassa kielitoimiston tutkija Riitta Eronen.

Artikkeli

Sosiologian ongelmalliset termisanat. Tieteellinen kielimuoto arkielämän ja teorian välissä

Ritva Setälä

Ymmärrämmekö, mitä tarkoittavat sanat rooli, osakulttuuri tai luokka? Varmaankin ymmärrämme, mutta ymmärrämmekö ne eri alojen tutkijoiden teksteissä heidän tarkoittamallaan tavalla? Sosiologian kielen ongelmista kirjoittaa tässä valtiotieteen maisteri Ritva Setälä , joka on opiskellut Turun yliopistossa sosiologia pääaineenaan. Hän on tehnyt suomen kielen opinnäytetyönsä sosiologian termien rakenteesta ja monimerkityksisyydestä ja jatkaa samasta teemasta suomen kielen lisensiaatintutkimusta. Ritva Setälä on ammatiltaan toimittaja

Artikkeli