3/1995
B, d ja g puhuttavat. Murteiden taistelua käydään jo
Elisabet Törnudd-Jalovaara, Pirkko Vapaavalta
”Me kaikki puheen tasolla lisäämme taikinaan sata krammaa markariinia. Se ei todellisuudessa loukkaa kenenkään korvaa”, …
Kieli yhteiskunnassa
Erikoisia erisnimiä ja erisnimiä yleisnimissä
Eeva Maria Närhi
Iso alkukirjain on erisnimen merkki. Päänvaivaa ja erehdyksiä tuntuu tulevan varmoillekin kirjoittajille, kun kyseessä on …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Geenit ja kieli
Ulla-Maija Kulonen
Viime aikoina on jälleen käyty vilkasta keskustelua suomalaisten alkuperästä toisaalta genetiikan ja toisaalta kielitieteen näkökulmasta ja pohdittu sitä, millainen painoarvo minkin tieteen tutkimustuloksille tässä suhteessa tulisi antaa. Toisin sanoen: mikä on ihmisen fyysisen perimän suhde hänen puhumaansa kieleen ja ovatko nämä kaksi asiaa ylipäätään toisistaan riippuvaisia. Näitä kysymyksiä pohtii tässä kirjoituksessa Suomen sanojen alkuperä ‑teoksen päätoimittaja dosentti Ulla‑Maija Kulonen.
Artikkeli
Liettualaisten sukunimistä
Regina Venckutė
Liettualaisilla on varsin omalaatuinen sukunimijärjestelmä, joka koostuu miesten, naimisissa olevien naisten ja naimattomien naisten sukunimistä, …
Artikkeli
Naapurien nimistä: kuka onkaan hurri?
Riitta Eronen
Kevään 1995 jääkiekkojuhlahumussa Suomessa syntyi keskustelua ja kiistaakin siitä, mitä oikein tarkoittaa sana hurri. Suomen …
Artikkeli
Pilkku
Sari Maamies
Pilkku on välimerkeistä pisteen ohella taaja- ja monikäyttöisimpiä. Siksi myös ohjeita on paljon ja niitä kysytään paljon kielitoimiston neuvonnasta. Pilkkuohjeet on edellisen kerran julkaistu Kielikellon numerossa 2 vuonna 1969, joten on jo kertauksen aika.
Artikkeli
Puhutaanko eurokodeissa eurokodeista?
Martti Tiula
Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen toi muiden mukana velvoitteen ottaa käyttöön rakenteellisen lujuuden suunnittelunormit, jotka yleisesti …
Kieli yhteiskunnassa
Raju romahdus ja reipas nousu. Suhdanneherkkiä muotisanoja
Klaus Laalo
Muotisanoilla tarkoitetaan lyhyessä ajassa runsaaseen käyttöön tulleita sanoja, jotka ovat lisäksi usein käyttötarkoitukseensa huonosti sopivia. Muodit tulevat ja menevät, ja niin myös useimmiten muodikkaat sanat, mutta joskus jokin alun perin muotisanaksi leimattu ilmaus saattaa uhmata muodin lakeja ja vakiinnuttaa asemansa. Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen dosentti Klaus Laalo on tehnyt havaintoja muutamista uusista suosioon nousseista sanoista.
Artikkeli
Sanakilpailun satoa aulikista eurolopoon
Riitta Eronen
Kielitoimiston 50-vuotisjuhlan merkeissä julistettu sanakilpailu ”Onko lobbari korvaamaton?” (Kielikello nro 1/95, s. 42) herätti lukijoissamme paljon vastakaikua – ja myös yllättävän paljon tunteita. Tuloksia tarkastelee seuraavassa kielitoimiston tutkija Riitta Eronen.
Artikkeli
Sosiologian ongelmalliset termisanat. Tieteellinen kielimuoto arkielämän ja teorian välissä
Ritva Setälä
Ymmärrämmekö, mitä tarkoittavat sanat rooli, osakulttuuri tai luokka? Varmaankin ymmärrämme, mutta ymmärrämmekö ne eri alojen tutkijoiden teksteissä heidän tarkoittamallaan tavalla? Sosiologian kielen ongelmista kirjoittaa tässä valtiotieteen maisteri Ritva Setälä , joka on opiskellut Turun yliopistossa sosiologia pääaineenaan. Hän on tehnyt suomen kielen opinnäytetyönsä sosiologian termien rakenteesta ja monimerkityksisyydestä ja jatkaa samasta teemasta suomen kielen lisensiaatintutkimusta. Ritva Setälä on ammatiltaan toimittaja
Artikkeli