Siirry sisältöön

3/1991

Asutusnimien taivutusohjeet

Ritva Liisa Pitkänen

Suomessa jotkut paikannimet taipuvat sisä- ja jotkut taas ulkopaikallissijoissa. Sanotaan Alastarolla mutta Ylistarossa, Laviassa mutta …

Artikkeli

Huomioimisesta jälleen

Kalle Rinne, Anneli Räikkälä

Onko huomioon ottamisella ja huomioimisella enää mitään eroa? Aikanaan koulussa opetettiin, että huomioiminen tarkoittaa jatkuvaa …

Kysyttyä

Joko potilaskin hoituu?

Silva Kiuru

Kun vertaa toisiinsa esimerkiksi lauseita Ovet avattiin klo 10 ja Ovi avautui, huomaa, että passiivimuotoa …

Artikkeli

Korkeakoulujen tutkinnonuudistuksen terminmuodostus. Opintoviikkoja ja päävastuuta

Riitta Kivikari

Maamme korkeakoulututkinnot uudistettiin 1970- ja 80-lukujen vaihteessa. Samalla luotiin joukko uusia termejä, jotka ovat olleet …

Artikkeli

Litteroimisesta ja pluralistisesta

Maija Länsimäki, Antti Prusi

Kotiseutuneuvos Antti Prusi Vammalasta on lähettänyt Kielikellon toimitukselle seuraavan kirjeen. Lehdessänne nro 1/91 esiintyi sana …

Artikkeli

Mikä nimeksi Englannin kuninkaalle?

Jaakko Anhava

Kuten tunnettua, eurooppalaisten kuninkaallisten nimet on ollut tapana suomalaistaa: Ruotsin Kustaa Vaasa (eikä ”Gustaf Wasa”), …

Artikkeli

Miten sanakirja syntyy?

Eija-Riitta Grönros

Joskus lapsena oli tapana esittää toiselle melkein mahdottomana pidetty tehtävä sanomalla: ”Kuvaile, millaista on kuohkea …

Artikkeli

Monikon genetiivi

Martti Rapola

Kielenkäyttö on täynnä tienhaaroja. Tuon tuostakin edessämme on eri mahdollisuuksia, joista ei aina ole helppo …

Artikkeli

Pistekirjoitus – sokean avain kirjoitettuun kieleen

Riitta-Kaisa Voipio

Tarvitsevatko näkövammaiset enää lainkaan erillistä kirjoitusjärjestelmää, pistekirjoitusta? Nythän äänentoistotekniikka mahdollistaa kuuloaistin tehokkaan käytön. Korvaisiko kuulo näköaistin? Mitä etuja on pistekirjoituksella? Näitä kysymyksiä pohtii vapaa toimittaja Riitta-Kaisa Voipio, joka itse on käyttänyt pistekirjoitusta parikymmentä vuotta ja myös itse opettanut sitä.

Artikkeli

Sata vuotta Martti Rapolan syntymästä

Maija Länsimäki

Marraskuun 10. päivänä tulee kuluneeksi sata vuotta suomen kielen professorin akateemikko Martti Rapolan syntymästä. Ensi …

Artikkeli