2013
Murrevoimistelua
Heikki Hurtta
Mitähän merkitsevät seuraavat murresanat? Vastaukset Sanat on poimittu Suomen murteiden sanakirjan jaksosta konkeri – kyntsöttää, …
Kielivoimistelua
Nesessiiviverbien subjekti
Siina Autio, Katriina Martikainen-Lauttamus
Kielikellon numerossa 4/2012 oli hieman hämmentävä teksti ja infonurkka nesessiivirakenteiden subjektin sijamuodosta. Ohjeeksi annettiin: ”Kun …
Keskustelua
Niistäpä niistä, sävypartikkeleista
Sara Suominen
Liitepartikkelit -pa(s)- ja -pä(s) ovat kooltaan pieniä mutta niiden vaikutus ilmauksen merkitykseen voi olla suuri. Niillä voidaan ilmaista kehotusta, käskyä, lievennystä, toteamusta, ihmettelyä, toivetta – milloin mitäkin tekstiyhteyden mukaan.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Nimivoimistelua
Sonja Valkeinen
Vastaukset Kysymykset poimittu teoksesta Pariisista Papukaijannokkaan: Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet (Kerkko Hakulinen …
Kielivoimistelua
Nyt se on tuas keli
Minna Salonen
Sanoilla keli ja sää on yleiskielen sanakirjan mukaan eri merkitykset. Puhekielessä ja murteissa keli-sanaa kuitenkin käytetään myös sään synonyyminä.
Murteet ja slangi
Onko huomenna pouta?
Sari Maamies
Kysymys: Milloin pouta on ruvennut tarkoittamaan sateetonta eikä pilvetöntä säätä. Harmaaseen ja sateettomaan säähän on …
Kysyttyä
Onko normitetusta yleiskielestä vain haittaa?
Jaakko Anhava
Suomalais-ugrilaisten kielten professori Janne Saarikivi käsitteli kirjakielen normeja Parnasson kolumnissa Väärin (5/2012). Hänellä on tapana …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Paikannimiperintöä suojeltava
Sirkka Paikkala
Kielikellon viime numerossa (4/2012) käsiteltiin YK:n paikannimikonferenssissa elokuussa 2012 hyväksyttyjä latinaistussuosituksia. Konferenssi antoi muitakin paikannimistöä …
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Paikannimiä Pöytävuorelta Pariisiin
Sirkka Paikkala
Ulkomaisia paikannimiä käytetään suomen kielessä sekä sellaisinaan paikalliskielisessä asussa että suomen kieleen kotoistettuina. Nykyisillä vakiintuneilla kotoistetuilla nimillä – maiden, kaupunkien, luontokohteiden nimillä – on sijansa kielenkäytössä, mutta nimistönhuollon suositus on jo kauan ollut, että uusia tällaisia nimiä ei enää luotaisi.
Paikannimet
Perussanat, johdokset ja yhdyssanat
Raija Lehtinen
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ”Sanojen talo”, julkaisi kesän 2013 alussa yliopisto-oppikirjaksi tarkoitetun teoksen Suomen sanojen rakenne. …
Julkaisuja