2003
Ruusu on ruusu – kasvien ja eläinten nimistä
Riitta Hyvärinen
Kasvi- ja eläinkunnan piiriin kuuluva nimistö aiheuttaa joskus ongelmia. Vaikka esimerkiksi koirarotujen nimien kirjoittaminen on melko vakiintunutta, ei ole helppoa erottaa toisistaan kasvien tieteellisiä nimiä ja lajike- ja kauppanimiä. Niinpä myös niiden oikeinkirjoitus on hankalaa.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Sanoista tekoihin
Riitta Eronen
Työpaikallamme vieraili niin sanotun hiljaisen tiedon sanansaattaja. Hänen puheensa yhtenä mieleen jäävänä kohtana oli se, …
Artikkeli
Sepivä ja silposuoninen – Elias Lönnrotin kasvisanoja
Kaarina Pitkänen
Mitä yhteistä on sanoilla hede ja emi tai puikea ja suikea? Ne ovat Elias Lönnrotin kasvitieteeseen tuomia sanoja. Miten ja mistä aineksista uudissanoja muodostettiin 1800-luvulla, ja pätevätkö samat periaatteet nykyisessäkin sanastotyössä?
Artikkeli
Serbia ja Montenegro
Pirjo Mikkonen
Entinen Jugoslavia on ollut 4.2.2003 alkaen nimeltään Serbia ja Montenegro. Nimeen kuuluu sana ja, koska …
Kysyttyä
Siirrekirjainnusongelmiin ei yhtä ratkaisua
Erkki I. Kolehmainen
Kielikellon numeroissa 2/2003 ja 3/2003 (ks. Lue myös) on käsitelty venäjän kielen siirrekirjainnusta. Haluaisin esittää …
Keskustelua
Sisilisko
Kirsti Aapala
Sisilisko-nimelle on eri kielissä monia erilaisia äänteellisiä muunnoksia. Myös suomen kielen murteissa ja vanhassa kirjallisuudessa sisiliskoa tarkoittavasta sanasta on käytetty kymmeniä eri variantteja.
Sanojen taustaa
Suomi toisena kielenä
Marjo Mela
Millaista on suomen kielen opetus maahanmuuttajakoulutuksessa? Millaiset vaatimukset ja tavoitteet sillä on, ja näkyvätkö ne opetuksessa riittävästi? On sitten kyse opintojen tai työpaikan vaatimuksista, suullinen kielitaito ei riitä, vaan on osattava myös kirjoittaa. Hyvä kielitaito ehkäisee syrjäytymistä.
Kielen opetus ja oppiminen
tarjooma
Raija Moilanen
Monet yritykset, erityisesti huipputekniikan osaajat, käyttävät myymiensä palvelujen ja tuotteiden kokonaisuudesta sanaa tarjooma. Esimerkkejä: yrityksen …
Kysyttyä
Tavun rajat
Taru Kolehmainen
Taru Kolehmainen on aikaisemmin käsitellyt tavuttamisen asemaa lukemaan opetuksessa (Tavaamisesta tavuttamiseen, Kielikello 3/2001, ks. Lue myös). Nyt hän jatkaa aiheesta tarkastelemalla erityisesti tavutukseen liittyviä käytännön ongelmia sekä sitä, mihin tavutusta tarvitaan.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Tekstiviestikeskustelu – kaaosta vai järjestystä?
Mirjami Kukko
Julkinen keskustelu tekstiviesteistä on keskittynyt siihen, tuhoavatko tekstiviestit suomen kieltä. Onko näin ja millaista tekstiviestikeskustelu on keskusteluntutkimuksen näkökulmasta?
Artikkeli