2003
Käytännön ohjeita alkukirjaimen valintaan
Riitta Eronen, Raija Moilanen
Tämän numeron kirjoituksissa on käsitelty alkukirjaimen valintaan liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista. Tässä esitetään vielä aivan tiiviisti tärkeimpiä perusohjeita ja esimerkkejä. Lehden lopussa on lisäksi hakemisto, jossa on viittauksia paitsi asiakokonaisuuksiin myös yksittäisiin nimiin ja muihin sanoihin.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Käännösnimien alkukirjainongelmia
Aino Piehl
Kansainvälistä yhteistyötä tehdään yhä enemmän, joten alkuaan vieraskielisten lautakuntien, sopimusten, ohjelmien ja monenlaisten yhteistyöelinten nimiä joudutaan suomentamaan tämän tästä. Eri kielten kirjoituskäytännöt poikkeavat toisistaan huomattavasti, ja lisäksi omienkin nimien kirjoittamisessa on horjuvuutta.
Hallinnon nimet
Letut, blinit ja krepit – hyvällä on monta nimeä
Maija Länsimäki
Miten nimitetään löysästä taikinasta hellalla, uunissa tai avotulella kypsennettyä ohutta, pyöreätä paistosta? Niin reseptit kuin nimityksetkin vaihtelevat sekä alueittain että uusien ruokakulttuurien myötä.
Murteet ja slangi
Lieneisikö mahdollista?
Jaakko Anhava
Kielikellon numerossa 4/02 Heikki Kangasniemi ja Tarja Heinonen käsittelivät suomen potentiaalimuodon (tunnus -ne-) yhdistelmiä muotojen …
Keskustelua
liittouma ~ liittoutuma
Raija Moilanen
Viime aikoina usein esillä ollut sana liittouma, merkityksessä ’liitto, yhteenliittymä’, on herättänyt kysymyksiä. Monen mielestä …
Kysyttyä
Luettelo
Minna Pyhälahti
Kysymys: Pitäisikö luettelon kohdat aloittaa isolla vai pienellä alkukirjaimella? Vastaus: Luetelmia voi tehdä kahdella tapaa. …
Kysyttyä
Miksei sanakirjasta löydy Legoja?
Salli Kankaanpää
Moni on turhaan yrittänyt tarkistaa sanakirjoista, pitäisikö kirjoittaa ”aspiriini” vai ”asperiini”, ”legopalikka” vai ”Lego-palikka”. Näiden sanojen puuttuminen esimerkiksi Suomen kielen perussanakirjasta johtuu siitä, että Aspirin ja Lego ovat tavaramerkkejä ja siten erisnimiä. Minkälaiset säännöt niiden käyttöä ohjailevat?
Tuote- ja yritysnimet
Millaista on hyvä lakiteksti?
Pirjo Hiidenmaa
Suomalaisen lakikielen ymmärrettävyys on kevättalvella 2003 noussut jälleen puheenaiheeksi. Ei lienekään liikaa vaadittu, että esimerkiksi …
Virka- ja lakikieli
Mistä Agricola tiesi?
Pirjo Hiidenmaa
Nykyisin useimmissa kirjainkirjoituksella kirjoitettavissa kielissä on olemassa isojen ja pienten kirjainten ero. Alkujaan kirjoitettiin vain …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Miten lakiteksti velvoittaa?
Johanna Ketola
Laki on tarkoitettu noudatettavaksi, se velvoittaa. Mutta miten? Mitkä ovat tyypillisimpiä tapoja ilmaista velvoittavuutta lakiteksteissä? Kuka oikeastaan velvoittaa, kuka taas on velvollinen johonkin?
Virka- ja lakikieli