2003
ekspatriaatti
Raija Moilanen
Nykyisin näkee käytettävän nimitystä ekspatriaatti kotimaansa ulkopuolella toimivasta työntekijästä, työharjoittelussa ulkomailla olevasta opiskelijasta ja ylipäänsä …
Kysyttyä
Erisnimen ja yleisnimen rajankäyntiä
Pirjo Mikkonen
On helppo sanoa, että suomen kielessä on selkeä ja yksinkertainen oikeinkirjoitussääntö: erisnimet kirjoitetaan isolla ja yleisnimet pienellä alkukirjaimella. Vaikeampi on sanoa, missä kulkee erisnimen ja yleisnimen raja.
Artikkeli
Erisnimiäkin taivutetaan
Pirjo Mikkonen
Melko sitkeästi on vallalla käsitys, ettei erisnimiä saa taivuttaa niin, että niiden sanavartalo muuttuu. Oletetaan, …
Artikkeli
Etsimme Sinua, Development Manager
Marianne Laaksonen
Mainosten, lehtitekstien ja työpaikkailmoitusten sekakielisyys puhuttaa niin maallikoita kuin kielenkäytön ammattilaisiakin. Keskusteluissa suomen kieli nähdään usein yksistään hyvänä ja oikeanlaisena ja englannin kieli huonona ja vääränlaisena kielenkäyttönä. Pitäisi kuitenkin pohtia myös sitä, minkälaista englantia käytetään, missä ja miksi.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Hattu ässään vai paljain päin?
Antti Alanen
Kirjoittaessaan kyrillisten kirjainten siirrekirjainnuksesta Martti Kahla ja Tapani Harviainen (Kielikello 2/2003) ottivat esiin asian, jolla …
Kieli yhteiskunnassa
Hyvä paikannimitapa meillä ja muualla
Sirkka Paikkala
Paikan nimi on paikan muisti. Miten tähän kulttuuriperintöön suhtaudutaan Pohjoismaissa ja Baltiassa? Kohtaavatko perinteinen nimistö ja julkinen nimistön suunnittelu ja käyttö toisensa? Onko tarvetta kohentaa paikannimiä koskevaa lainsäädäntöä Suomessa?
Artikkeli
Innokki ihareissa
Viime vuonna Elias Lönnrotin juhlavuoden kunniaksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Äidinkielen opettajain liitto, Opetushallitus ja Kotimaisten …
Artikkeli
Iso vastaan pieni – korkeakouluopiskelijoiden alkukirjaimet
Raija Lehtinen
Monien alojen opiskelijat lukevat tenttikirjansa nykyisin pääasiassa englanniksi, mutta opinnäytteitä kirjoitetaan sentään vielä suomeksikin. Valmistumista edeltävä kypsyyskoe on samalla äidinkielen taidon osoitus. Millaisia alkukirjaimeen liittyviä ongelmia opiskelijoilla kirjoituksissaan on, siitä kertoo yliopiston äidinkielen lehtori Raija Lehtinen.
Artikkeli
Itsensä hukkaamisesta itsemurhaan
Taru Kolehmainen
Millaisin sanoin suomen kielessä on puhuttu ja puhutaan kuolemasta, jonka ihminen on itse itselleen aiheuttanut? Mikä on itsemurha-sanan historia?
Artikkeli
Jevgeni vai Yevgeniy? – Kyrillisen kirjaimiston siirrekirjainnus suomessa
Tapani Harviainen, Martti Kahla
Venäjän kyrillisen kirjaimiston siirrekirjainnus suomenkielisessä asiatekstissä on edelleenkin ongelma. Vaikka venäläisten erisnimien siirrekirjainnuksesta on olemassa …
Artikkeli