Siirry sisältöön

2001

Pieniä ja suuria pronominipulmia

Riitta Eronen

Kuusikymmenluvulla usein radiossa soinut Pertti ”Spede” Pasasen ”Pronominirock” auttoi äidinkielenopettajia iskostamalla silloisten kuulijoiden mieleen pronominirimpsun: minä sinä hän, me te he, tämä, tuo.... Pronominit on helppo luetella, mutta niiden käyttö on joskus hankalaa.

Artikkeli

Poika tulee ja pojat tulevat – subjektin ja predikaatin kongruenssi

Laila Lehikoinen

Yksi puhutun ja kirjoitetun kielen selvimmin havaittavia eroja on subjektin ja predikaatin kongruenssi monikon kolmannessa persoonassa. Puheessa tavallisia ”pojat tulee” -rakenteita lipsahtaa joskus kirjoituksiinkin. Millaisia virheitä teksteistä löytää ja kuinka tavallista normin rikkominen loppujen lopuksi on?

Verbit

Portfoliosta kehityskansio

Riitta Eronen

Lainasana portfolio tarkoittaa alun perin ’salkkua’ ja ’kansiota’. Sen erikoistuneita merkityksiä on vanhastaan ollut ’arvopaperisalkku’. …

Kysyttyä

Puhdas kaula

Anneli Hänninen, Sinikka Torkkola

Kysymys: Olemme muutaman kerran sisareni kanssa pohtineet ja lähipiiristäkin kyselleet, mistä tulee sanonta ”siinä sitä …

Kysyttyä

Rulettaa

Riitta Eronen, Erkki Savolainen

Kysymys: Mitä tarkoittaa verbi rulettaa? Tunsin itseni jotenkin tyhmäksi, kun en ollut kuullut siitä mitään. …

Kysyttyä

Set-top boxista tv-sovitin

Raija Moilanen

Kun taannoin alettiin mainostaa television uudenlaista, digitaalista tuotanto- ja jakelutapaa, ilmestyi keskuuteemme myös englanninkielinen termi …

Kysyttyä

Sinut korkojen kanssa – kielenhuoltajana Suomen Pankissa

Riitta Hyvärinen

Suomen Pankin kielenhuoltaja Kaisa Paasovaara ei työkseen tutki seteleitä luupilla tai istu holvissa lukkojen takana. …

Kieli ja työelämä

Slangin pikkujättiläinen

Riitta Eronen

Mitä slangi on? Mistä slangisanat tulevat? Millainen on slangin kielioppi? Seuraavassa tarkastellaan, miten vuonna 2000 ilmestynyt Heikki ja Marjatta Paunosen teos ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Stadin slangin suursanakirja” vastaa näihin kysymyksiin.

Artikkeli

Suomen romanikieli

Kimmo Granqvist

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on työskennellyt romanikielen parissa jo 1980-luvulta lähtien. Laajemmin romanikieltä alettiin kuitenkin tutkia …

Artikkeli

Suomi, Ruotsi ja Venäjä – oma ja naapurin nimi

Kirsti Aapala

Sanojen alkuperän tutkijat, etymologit, ovat vuosisatoja etsineet vastausta siihen, miksi kutsumme maatamme Suomeksi. Myös läheisten naapurimaidemme nimitykset kiinnostavat, sillä ne kertovat lähekkäin eläneiden kansojen yhteisestä menneisyydestä.

Artikkeli