Siirry sisältöön

2/2019

Ruusu ei ole aina ruusu

Kirsti Aapala

Alppiruusu, jouluruusu, salkoruusu ja moni muu kasvi on aikanaan nimetty ruusuksi, vaikka kasvitieteellisesti ne eivät ole ruusuja. Nimeämisen perusteeksi on riittänyt, että kukka on näyttävä tai tuoksu hurmaava.

Sanat

Sehän on venäjää!

Elina Heikkilä

Vanhassa kirjasuomessa on totuttu näkemään ennen kaikkea ruotsin vaikutusta, ovathan monet 1500–1700-lukujen suomenkieliset tekstit käännöksiä nimenomaan ruotsista. Mutta olisiko vanhassa kirjasuomessa vaikutteita myös venäjästä?

Sanat

Selkokieltä kaikille

Liisa Raevaara

Selkeä, ymmärrettävä ja erilaiset vastaanottajat huomioiva kieli ei synny itsestään. Selkokielen edistämiseen ja kielen saavutettavuuden parantamiseen tarvitaan tietoa, harjoittelua ja yhteistyötä.

Julkaisuja

Steppi nextille levelille – englanti suomessa

Riitta Korhonen

Uusien ilmiöiden myötä saadaan kieleen uusia sanoja. Jos uutuudet tulevat muualta, niillä on yleensä valmiina nimi jollain muulla kielellä. Valmis nimilappu onkin helposti otettavissa käyttöön sellaisenaan. Nykyään nimilaput ovat pääosin englanninkielisiä.

Sanat

Someaktivisti ja tasavallan presidentti
Tittelit ja niiden taivuttaminen

Sari Maamies

Kun erisnimeä taivutetaan lauserakenteen vaatimalla tavalla, nimen seurana esiintyvät tittelit eli nimikemääritteet – sellaiset kuin kasvatustieteen maisteri, pianisti ja tullikoira – joko taipuvat tai jäävät taipumatta. Milloin titteli taipuu erisnimen mukana, entä milloin se jää perusmuotoon?

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Kyltti talon seinässä: "Tasavallan presidentti Risto Ryti aloitti lakimiesuransa tässä talossa v. 1910."

Varhaisten raamatunkäännösten tuomisia

Kalle Järvelä

Suomen kirjakielen historia alkoi Raamatun suomentamisesta. Vanhin kirjoitettu suomen kieli onkin pääasiassa käännöskieltä, ja siksi kieleen on tullut paljon vaikutteita vieraista kielistä, lähinnä ruotsista, mutta myös saksasta ja latinasta. Tarkkaan etsiessä saattaa löytää Raamatun alkukieltenkin eli kreikan ja heprean vaikutusta.

Vanha kirjakieli

Yksikielinen kunta kaksikielisessä valtiossa

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Miten kaksikielisessä valtiossa voi olla yksikielisiä kuntia? Vastaus Kunnan yksikielisyys (suomi tai ruotsi) tai …

Kielipolitiikka