2/2003
Letut, blinit ja krepit – hyvällä on monta nimeä
Maija Länsimäki
Miten nimitetään löysästä taikinasta hellalla, uunissa tai avotulella kypsennettyä ohutta, pyöreätä paistosta? Niin reseptit kuin nimityksetkin vaihtelevat sekä alueittain että uusien ruokakulttuurien myötä.
Artikkeli
liittouma ~ liittoutuma
Raija Moilanen
Viime aikoina usein esillä ollut sana liittouma, merkityksessä ’liitto, yhteenliittymä’, on herättänyt kysymyksiä. Monen mielestä …
Kysyttyä
Pro shopista greenille?
Minna Haapanen, Tuula Karjalainen
Kysymys: Työni kautta olen joutunut tekemisiin golfsanaston kanssa ja menettänyt hermoni kerran jos toisenkin. Kun …
Kysyttyä
Sepivä ja silposuoninen – Elias Lönnrotin kasvisanoja
Kaarina Pitkänen
Mitä yhteistä on sanoilla hede ja emi tai puikea ja suikea? Ne ovat Elias Lönnrotin kasvitieteeseen tuomia sanoja. Miten ja mistä aineksista uudissanoja muodostettiin 1800-luvulla, ja pätevätkö samat periaatteet nykyisessäkin sanastotyössä?
Artikkeli
Sisilisko
Kirsti Aapala
Sisilisko-nimelle on eri kielissä monia erilaisia äänteellisiä muunnoksia. Myös suomen kielen murteissa ja vanhassa kirjallisuudessa sisiliskoa tarkoittavasta sanasta on käytetty kymmeniä eri variantteja.
Artikkeli
tarjooma
Raija Moilanen
Monet yritykset, erityisesti huipputekniikan osaajat, käyttävät myymiensä palvelujen ja tuotteiden kokonaisuudesta sanaa tarjooma. Esimerkkejä: yrityksen …
Kysyttyä
Uhtualta Tolloon
Marja Torikka
Kirjoitin Kielikellon edellisessä numerossa (1/2003, ks. Lue myös) Karjalasta ja käytin karjalan kielen murteiden puhuma-alueita …
Kysyttyä
Uskontunnustuksen kielestä
Jarmo Anttila, Taru Kolehmainen
Kommentoin Taru Kolehmaisen Kielikellossa 3/2002 (ks. Lue myös) ollutta kirjoitusta, jossa käsiteltiin sijamuodon vaihtumista suomenkielisessä …
Kieli yhteiskunnassa
Venäjän kielen siirrekirjainnus eri kielissä
Sirkka Paikkala
Uutistoimitukset välittävät venäläisiä nimiä muillakin kielillä kuin venäjäksi, eikä alkuperäistä venäläisin kirjaimin kirjoitettua nimeä ole …
Artikkeli