Kirjoitin Kielikellon edellisessä numerossa (1/2003, ks. Lue myös) Karjalasta ja käytin karjalan kielen murteiden puhuma-alueita mainitessani sisäpaikallissijoja. Jonkin verran olen saanut kuulla ihmettelyä muodoista Uhtuassa ja Jyskyjärvessä. Eikö pitäisi sanoa käyneensä Uhtualla tai matkustavansa Jyskyjärvelle?
Karjalan kieltä puhuvat sanovat seuraavasti: Uhtuossa, Vuokkiniemeh, Vuonnisessa, Venehjärvessä, Porarves, Lagilammis ja Seämärves. Sanotaan myös Jyrrinselläl tai Sammatuksel. Ulkopaikallissijoja käyttävät ehkäpä enemmän livvin eli aunuksen puhujat. Ulkopaikallissijoilla ilmaistaan myös laajempaa aluetta kuten suomen kielessäkin. Esimerkit ovat Karjalan kielen sanakirjan kokoelmista.
Suomen kielellä kirjoitettaessa on kuitenkin käytetty jo vanhastaan tavallisimmin ulkopaikallissijoja: Vuokkiniemellä, Kentjärveltä, Kiimasjärvelle, Jyskyjärvelle, mutta myös: Kesäjärvestä, Pirttilahdesta. Edellä olevat esimerkit olen poiminut 1920-luvun taitteessa ilmestyneistä Karjalan Vartia -lehdistä.
Minulla oli äskettäin mainio tilaisuus tiedustella nykytilannetta kahdelta nuorelta karjalaiselta kielentutkijalta, joista toisen erikoisalana ovat paikannimet. Hän on kotoisin Vuokkiniemestä ja sanoi sisäpaikallisijojen olevan karjalan mukaisia, mutta suomenkielisten matkailijoiden vaikutuksesta kuulee itse karjalaistenkin käyttävän muotoa Uhtualla. Toinen ”kielenoppaani” on kotoisin Vieljärvel(päi), siis livvin murteen alueelta. Hän vahvisti käsitystäni, että ulkopaikallissijat ovat siellä yleistymässä. Kysyessäni, sanotaanko vienankarjalassa Tollonjoessa vai Tollonjoella, vain vastaukseksi, ettei karjalainen sano kummallakaan tavalla, vaan lyhyesti Tollossa.