1997
Euroopan parlamentin suomennosjaoston arkipäivää
Helena Rautala
Viime aikoina on eri yhteyksissä tähdennetty sitä, että nyt kun olemme Euroopan unionin jäseniä, suomen kielen asema on vahvempi kuin milloinkaan ennen. Asemaansa suomi joutuu kuitenkin hoitamaan vaikeissa oloissa suurten kielten paineessa. Kääntäjien työstä kertoo tässä Helena Rautala, joka toimii Euroopan parlamentin suomen kielen käännösjaostossa apulaisosastopäällikkönä. Hän on luvannut vastakin kertoa Kielikellon lukijoille, miten suomi selviää EU:n parlamentissa.
Artikkeli
Euroopan yhdentyminen ja viestinten kieli
Pekka Kukkonen
Euroopan yhdentyminen on vaikuttanut suuresti myös viestinten kieleen, etenkin sanastoon. Euroopan unioniin liittyvä terminologia on abstraktia, lyhennepitoista ja vierassointuista. Se on erikoiskieltä, joka ei avaudu asiaa tuntemattomille ilman selityksiä. Siksi mm. sanomalehtien toimituksissa joudutaan jatkuvasti miettimään keinoja EU-kielen yleistajuistamiseksi. Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Pekka Kukkonen tarkasteli EU-kielen ongelmia viestinten näkökulmasta Agricolan päivänä 9.4.1997 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen järjestämässä yleisötilaisuudessa ”Suomalaisena eurooppalaisessa kieliyhteisössä”.
Artikkeli
Fileetä vai ”filettä” – ruoka-alan sanojen taivutuksesta
Riitta Eronen
Ruoasta kirjoittavat, kuten muutkin, törmäävät joskus sanojen taivutusongelmiin. Varsinkin vierasperäisen sanaston taivuttaminen saattaa olla mutkikasta, …
Taivutus ja johtaminen
grivna
Sari Maamies
Ukrainan uusi rahayksikkö on nimeltään grivna. Grivna eli riuna on myös vanha venäläinen raha-, paino- …
Kysyttyä
hammaskoru
Sari Maamies
Hampaan pintaan voidaan kiinnittää timantti, kultakoru tms. hammaskoru.
Kysyttyä
heritage-matkailu eli kulttuurimatkailu
Sari Maamies
Termiä heritage-matkailu on käytetty rantalomamatkailun vastakohtana: matkailijan kiinnostuksen kohteena ovat kaupungit, maisemat, kulttuurikohteet yms. Sana …
Kysyttyä
Hyvä kieli luo hyvää vallankäyttöä
Riitta Uosukainen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti 11.2.1997 valtion virastojen johdolle ja muille virastojen palvelun laadusta vastaaville tarkoitetun seminaarin, jonka aiheena oli kieli, palvelu ja laatu. Tilaisuuden tavoite oli kiinnittää huomiota siihen, miten tärkeä osa ammattitaitoa on hyvä kielitaito – ja nimenomaan oman äidinkielen taito. Osallistumaan oli kutsuttu virastojen päättäjiä, sillä juuri heidän käskyään ja esimerkkiään virkamieskunta noudattaa. Kieli kertoo käyttäjästään, ja siten se on merkittävä osa viraston imagoa. Ymmärrettävä ja selkeä viestintä on palvelun laadun perusta. – Julkaisemme Kielikellon tässä numerossa seminaarin esityksistä kolme: eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen avaussanat sekä valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen Seppo Tiihosen ja kansanedustaja Paavo Nikulan kirjoitukset.
Artikkeli
Internet
Sari Maamies
Maailmanlaajuisen tietoverkon Internetin nimen kirjoitusasu ja taivuttaminen ovat jatkuva kysymysten aihe. Kielitoimisto suosittaa sanaan suurta …
Kysyttyä
Kansaneläke-etuus – politiikkaa pienillä sanoilla?
Ulla Tiililä
Yhdyssanat ovat tyypillisiä suomen kielelle, mutta kielenhuoltaja löytää teksteistä turhiakin yhdyssanoja tai yhdyssanojen osia. Suunnittelutoiminnan tilalle suositellaan pelkkää suunnittelua ja kodinhoitotoimintakin voisi olla pelkkää kodinhoitoa. Turhien yhdysosien karsiminen ei ole pelkkää kosmeettista korjailua, sen hoksaavat myös valveutuneet kielenkäyttäjät.
Tunteet ja asenteet
Kansanomaiset puurot, vellit ja keitot
Maija Länsimäki
Keskeinen osa suomalaisten ruokataloudessa on vanhastaan ollut erilaisilla lusikkaruoilla: puuroilla, velleillä ja keitoilla. Eri alueilla …
Artikkeli