1997
Aikataulukon arvoitus: suomen tempussysteemin perusteita
Erkki Lyytikäinen
”Viimeisten kiusausten säveltäjä kuoli”, otsikoi Helsingin Sanomat akateemikko Joonas Kokkosen kuolinuutisen viime vuoden lopulla. Lehdistössä …
Artikkeli
Ajatuksia kielenkorjauksesta ja kielenhuollosta
Irmeli Pääkkönen
Millainen on hyvä kielenkorjaaja? Mitä hänen on otettava huomioon toisen tekstiä muuttaessaan ja millaisiin periaatteisiin hän voi tukeutua työssään? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii seuraavassa kirjoituksessa dosentti Irmeli Pääkkönen. Hänen esimerkkinsä – yliopistonlehtori Carl Niclas Keckmanin toiminta ja periaatteet kielenkorjaajana – on yli sadan vuoden takaa, mutta silti jatkuvasti ajankohtainen. Irmeli Pääkkönen on suomen kielen lautakunnan jäsen, ja hän jäi viime vuonna eläkkeelle Oulun yliopiston suomen kielen lehtorin virasta. Kirjoitus perustuu hänen jäähyväisluentoonsa, jonka hän piti suomen kielen opiskelijoille 8. toukokuuta 1996.
Artikkeli
Alastarolla mutta Ylistarossa
Sari Maamies
Kielikellossa 4/96 on ikävä virhe sivulla 30 kirjoituksessa, jossa esitellään sisä- ja ulkopaikallissijan käyttöä. Sijanvalinnan …
Artikkeli
amissi
Sari Maamies
Amissit ovat mennoniittoihin kuuluva uskonnollinen ryhmä. Englanniksi suuntauksen nimi on amish, ja englantiin se on …
Kysyttyä
benchmarking
Sari Maamies
Sanalle benchmark on etsitty suomalaista vastinetta kauan. Sen suomentaminen yhdellä sanalla ei ole helppoa. Erään …
Kysyttyä
CD-Perussanakirja – uuden ajan sanasampo
Marja Lehtinen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen vuosina 1990–1994 julkaiseman Suomen kielen perussanakirjan sähköinen versio CD-Perussanakirja on valmis. Sähköisen muodon ansiosta CD-Perussanakirjassa on monia sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä uudenlaisen monipuolisen työkalun ammatikseen kirjoittaville ja kaikille kielestä kiinnostuneille. CD-Perussanakirjan syntyvaiheita ja ominaisuuksia esittelee seuraavassa toinen sen päätoimittajista Marja Lehtinen.
Artikkeli
Edellyttää – huono sana vai vaikea rakenne?
Salli Kankaanpää
Suomen kielen perussanakirja kuvaa sanojen käyttöä mutta ohjaa joskus myös käyttämään parempia vaihtoehtoja. Näitä paremmin-suosituksia tulkittaessa on pidettävä mielessä tekstiyhteys ja tilanteen vaikutus. Sanakirjan suositus ei suinkaan aina tarkoita, että kyseistä sanaa ei pitäisi tai ”saisi” käyttää lainkaan. Yleinen ja monimerkityksinen verbi edellyttää on tästä hyvä esimerkki.
Artikkeli
Edustajamme Euroopassa
Jussi Kallio
Euroopan unionista on tullut osa myös kielitoimiston neuvonnan arkipäivää. Kääntäjät, virkamiehet ja muut kansalaiset tarvitsevat monenlaista tietoa: on kehitettävä uusia termejä, mietittävä suomenkielisiä vastineita, selvitettävä vieraiden lyhenteiden merkitystä ja käyttöä sekä ylipäätään etsittävä tarvittavaa tietoa erilaisista lähteistä. Unionin rakenteeseen ja sen eri osien nimityksiin liittyvät kysymykset ovat niin ikään tavallisia. Seuraavan katsauksen kirjoittaja Jussi Kallio toimii kielitoimistossa virkakielen huoltajana. Työssään hän pohtii päivittäin myös eurokielen ilmiöitä.
Artikkeli
Eksistentiaalilauseesta
Arto Lietoila, Sari Maamies
Professori Aimo Hakasen kirjoitus nykysuomen eksistentiaali- ja normaalilauseista (Kielikello 2/97: Nykysuomen eksistentiaalilauseet, ks. Lue myös) …
Kieli yhteiskunnassa
Erään merkin nimestä
Jouko Törmä
Työssäni @-merkin kanssa lähes päivittäin tuskailevana vastustan ankarasti Elisa Stenvallin Kielikellossa 4/96 tekemää ehdotusta, että …
Kieli yhteiskunnassa