1986
Jälleen kerran purkamo
Kielitoimiston puhelinneuvontaan tulee joukko samanlaisina toistuvia kysymyksiä. Yksi useimmin toistuvia kysymyksiä koskee autojen hajottamispaikkaa: purkamo …
Artikkeli
kansalaispalkka
Lautakunnalta oli tiedusteltu muuta ilmausta yhteiskuntatieteilijäin käyttämän sanan kansalaispalkka sijaan, jota kysyjä oli pitänyt vääränä. …
Suomen kielen lautakunta
kasvien talvitilan purkautumista (deakklimoitumista) kuvaava ilmaus
Metsäntutkimuslaitos oli tiedustellut sopivaa nimitystä kuvaamaan kasvien talvitilan purkautumista. Talvitilan kehittymisestä käytetään nimityksiä talveentuminen, talveutuminen …
Suomen kielen lautakunta
Kaukoitä ja Lähi-itä
Esko Koivusalo
Kirjoitamme Varsinais-Suomi, emme Varsinaissuomi, koska Suomi on erisnimi myös yhdysnimen osaksi joutuessaan. Yhdysmerkkiä taas käytetään, …
Artikkeli
Keskiverto
Esko Koivusalo
Kielenhuoltajia moititaan usein siitä, että he ”sallivat” yleiskielessä käytettävän joitain matematiikan tarkkoja ilmauksia epätarkasti. Tavallinen …
Artikkeli
kevyen liikenteen väylä
Lainsäädännössä käytetään termiä kevyen liikenteen väylä. Lautakunnalle oli ehdotettu sen sijaan sanaa kevytväylä. Lautakunta ei …
Suomen kielen lautakunta
Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen
Klaus Mäkelä
Monien mielestä uralla menestymisen yksi ehto Suomessa on yhä se, että osaa ”puhua kirjakieltä”, ts. käyttää huoliteltua normien mukaista puhekieltä tilanteen niin vaatiessa. Millaisia ovat nämä tilanteet? Miten erotteleva tunnusmerkki tuo taito on? Kielen kulloinenkin tehtävä määrää yhä useammin sen, millainen kielenparsi valitaan, mutta mikä on se kielimuoto, joka antaa edullisen kuvan sekä puhujasta että instituutiosta, jota hän edustaa? Kysymys on käyttäytymisestä, asenteista ja arvostuksista, joten katse on suunnattava sosiologiaan. Alan puheenvuoron seminaarissa käytti dosentti Klaus Mäkelä, Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja.
Yleiskieli ja puhekieli
Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat ja heidän ongelmansa
Raija Lehtinen
Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat tietävät, että neuvontanumero on kiusallisen usein varattu. Ketkä neuvontaan sitten soittavat? Mitä he kysyvät, mihin he tietoja tarvitsevat? Näitä ja eräitä muitakin puhelinneuvontaan liittyviä seikkoja selvitettiin haastattelemalla joulukuussa 1984 ja maaliskuussa 1985 neuvonnan asiakkaita. Haastatteluselvityksen pani alulle Pohjoismaiden kielisihteeristö, ja samanlainen selvitys tehtiin yhtä aikaa Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Kaikissa näissä maissa on toiminut jo 1940- tai 1950-luvulta lähtien valtion joko kokonaan tai osittain rahoittama kielilautakunta. Suomesta olivat selvityksessä mukana sekä kielitoimisto että ruotsin kielen toimisto; Ruotsista siihen osallistui Svenska språknämndenin lisäksi myöhemmin myös ruotsinsuomalainen kielilautakunta.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
kuulostaa ja mitali
Monet kirjoittajat panisivat kaksi l-kirjainta sanoihin kuulostaa ja mitali. He kirjoittaisivat siis kuullostaa ja mitalli. …
Artikkeli
laserlevy ja lasersoitin
Englannin compact disk -ilmauksen suomenkielisinä vastineina ovat esiintyneet sanat kompaktilevy, CD-levy, laserlevy ja laserilevy. Päätettiin …
Suomen kielen lautakunta