Siirry sisältöön

1/2004

Pahdatista Bagdadiin. Ulkomaiset nimet suomen kielessä

Sirkka Paikkala

Ulkomaisten, ”muukalaisten” tai vieraskielisten nimien kirjoittamisesta suomen kielessä kiisteltiin jo 1800-luvulla ahkerasti, mutta asia ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan vieläkään. Keskustelu nimien kirjoitusasujen säilyttämisestä, niiden muokkaamisesta tai jopa kääntämisestä koskee myös maamme kaksikielisiä alueita sekä saamen kielen, romanikielen ja viittomakielen rakennustyötä.

Vieraskieliset nimet

Pilkulleen

Riitta Eronen

Pilkku on vain pieni välimerkki, mutta se herättää suuria tunteita. Viime syksynä pilkku innosti lehtien …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Pääkaupunkiseudun slanginimistöä. Ytimestä Kehärille

Terhi Ainiala

Aleksi, Espa, Ogeli ja Itis ovat liki kaikille helsinkiläisille tuttuja, mutta moniko on kuullut Allusta, Käpsästä, Muusimäestä, Possiksesta ja Sardiinipurkista? Nämä ja monet muut nimet saatiin talteen, kun pääkaupunkiseudun koululaiset keräsivät kilpaa alueen slangipaikannimiä.

Murteet ja slangi

Saanko eläkettä?

Annastiina Viertiö

Edellisessä Kielikellon numerossa  kerrottiin virkakielen selkeyttämistavoitteista ja mm. uudesta hallintolain kielipykälästä. Tässä kirjoituksessa pohditaan yhden esimerkin avulla, mikä tekee lakitekstistä vaikeaa.

Virka- ja lakikieli

Sanastotyön juhlavuosi

Pauliina Isotalo

Vuotta 2004 voi hyvällä syyllä kutsua suomalaisen sanastotyön juhlavuodeksi. Tänä vuonna monille kielten parissa työskenteleville tuttu sanastotyön asiantuntija Tekniikan Sanastokeskus juhlii 30-vuotista taivaltaan.

Erikoisalojen sanat

Suomalaisittain, venäläisittäin: johdostyypin pulmia

Heikki Hurtta

Miten pitäisi tulkita sellainen ilmaus kuin ”suomalaisittain hyvä tulos”? Tämän johdostyypin käyttöä ja merkitystä pohdiskelee seuraavassa Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Heikki Hurtta

Taivutus ja johtaminen

Yhteen vai erikseen?

Riitta Eronen

Suomen kielen puhuja käyttää päivittäin lukemattomia sekä vakiintuneita että tilapäisiä yhdyssanoja, jotka ovat olennainen osa …

Yhteen vai erilleen