1/2001
Omalta pohjalta ponnistaen
Jaakko Anhava
Suomessa kielipurismi, erityisesti omapohjaisten sanojen kehittely kansainvälisen yhteissanaston vastineiksi, on leimautunut porvarillisen kansallishenkisyyden jäänteeksi. Asiaan saa laajempaa näkökulmaa katsomalla maan rajoja kauemmas.
Kieli yhteiskunnassa
Portfoliosta kehityskansio
Riitta Eronen
Lainasana portfolio tarkoittaa alun perin ’salkkua’ ja ’kansiota’. Sen erikoistuneita merkityksiä on vanhastaan ollut ’arvopaperisalkku’. …
Kysyttyä
Puhdas kaula
Anneli Hänninen, Sinikka Torkkola
Kysymys: Olemme muutaman kerran sisareni kanssa pohtineet ja lähipiiristäkin kyselleet, mistä tulee sanonta ”siinä sitä …
Kysyttyä
Rulettaa
Riitta Eronen, Erkki Savolainen
Kysymys: Mitä tarkoittaa verbi rulettaa? Tunsin itseni jotenkin tyhmäksi, kun en ollut kuullut siitä mitään. …
Kysyttyä
Sinut korkojen kanssa – kielenhuoltajana Suomen Pankissa
Riitta Hyvärinen
Suomen Pankin kielenhuoltaja Kaisa Paasovaara ei työkseen tutki seteleitä luupilla tai istu holvissa lukkojen takana. …
Kieli käytössä
Slangin pikkujättiläinen
Riitta Eronen
Mitä slangi on? Mistä slangisanat tulevat? Millainen on slangin kielioppi? Seuraavassa tarkastellaan, miten vuonna 2000 ilmestynyt Heikki ja Marjatta Paunosen teos ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Stadin slangin suursanakirja” vastaa näihin kysymyksiin.
Artikkeli
Suomen romanikieli
Kimmo Granqvist
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on työskennellyt romanikielen parissa jo 1980-luvulta lähtien. Laajemmin romanikieltä alettiin kuitenkin tutkia …
Artikkeli
Valtiotieteen vai valtiotieteiden kandidaatti?
Riitta Eronen, Arto L. Savolainen
Kysymys: Nykysuomen sanakirja, ainakin minun painokseni, sanoo, että valtiotieteilijät ovat valtiotieteen kandidaatteja ym., kauppatieteilijät taas …
Kysyttyä
Vinoviivamuotia
Maija Länsimäki
Vinoviiva on välimerkki, jota on ruvettu käyttämään niin laajasti, että sen merkitys on hämärtynyt. Muodossa ”kautta” se esiintyy jopa puheessa.
Artikkeli